KALASTAJIEN KAPINA (1934)

Kuuluisan teatteriohjaaja Erwin Piscatorin Neuvostoliitossa toteuttama Kalastajien kapina on taistelevan elokuvan unohdettuja klassikoita, jollaisten nostaminen uuteen elämään on koko arkistolaitoksen ja sen esitystoiminnan ydinasiaa.

***

Erwin Piscator (1893–1966) erikoistui poliittiseen teatteriin siinä määrin syvällisesti, että joutui vaihtamaan usein maata uusia töitä etsiessään. Neuvostoliitosta hän siirtyi Stalinin puhdistuksien alkaessa Ranskaan, josta matka jatkui toisen maailmansodan myötä Yhdysvaltoihin. Siellä kylmän sodan kamppailuun sulautuneet McCarthyn kommunistivainot ajoivat hänet takaisin Eurooppaan. Piscator ei kuitenkaan halunnut DDR:ään, jossa sosialistinen realismi oli monin tavoin kahlehtinut taideilmaisun. Pescator päätyi siten Saksan liittotasavaltaan.

Piscator teki teatteria suurelle yleisölle. Saksan kauden jälkeen (mm. Kansanteatterissa Berliinissä) hän siirtyi 1930-luvun alussa Moskovaan ja elokuva tuli vahvasti mukaan repertuaariin – tosin visuaalinen kuvan käyttö oli ollut tyypillistä Piscatorille myös teatterin lavalla.

Neuvostoliitossa 1934 ilmestynyt varhainen äänifilmi Kalastajien kapina perustuu Anna Seghersin romaaniin ”St. Barbaran kalastajien kapina”, joka ilmestyi suomeksi Elvi Sinervon suomentamana vuonna 1928. Elokuvan tuotanto alkoi jo vuonna 1931 ja kaiken piti olla valmiina filmauksiin Jaltalla, mutta sitten rahat loppuivat ja jopa elokuvantekoon välttämättömät tarvikkeet yksinkertaisesti loppuivat – käsikirjoitukseen varattu paperi käytettiin kertoman mukaan odotellessa sätkien käärimiseen – eikä mitään saatu sillä matkalla aikaiseksi. Kalastajien kapinan kamera-ajoista, valaistuksesta ja muutenkin tyylillisesti valmistui ajan neuvostostandardien mukaiseksi siten kuin Eisenstein ja Pudovkin olivat uusia linjauksia luoneet. Vaikka Piscator ei näin nousekaan omaperäisyydellään esiin, elokuvan yleinen laatuluokitus on korkea.

Elokuvassa saksalaisen laivanomistaja Bredelin varustamon kalastajat menevät lakkoon huonojen työolosuhteiden vuoksi. Vallankumouksellinen ammattiyhdistysliike lähettää merimiesagitaattori Hullin nostattaakseen lakkotunnelman huippuunsa. Estääkseen merimiesten ja kalastajien järjestäytymisen Bredel tekee lupauksia paremmista ansioista, mutta pitääkö hän lupauksensa?

– Jari Sedergren 2019