UNTUVAINEN (1919)

Nobel-voittaja Selma Lagerlöfin kirjaan perustuvassa elokuvassa Mauritz ja Anne-Marie ovat menossa naimisiin, mutta perheiden luokkaerot aiheuttavat pikkukylässä vilkasta kritiikkiä. Nuori pari hakeutuu Mauritzin varakkaan sedän huomaan, mutta vierailulla Mauritz kohtaa vanhan lapsuuden rakastettunsa Elisabetin, joka vaarantaa parin onnen.

***

Ohjaaja Ivan Hedqvist (1880–1935)  oleskeli välillä pitkään Suomessa, esimerkiksi näyttelijänä Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa 1902–1904. Suomesta hän siirtyi kotimaahansa Ruotsiin, Tukholman Ruotsalaiseen teatteriin ja Dramateniin, jossa hän oli kymmenen vuotta ennen Dunungenin ohjausta. Hän palasi Dramaten-teatteriin näyttelijäksi vuosiksi 1927–1932. Dramaten-jaksojensa välissä hän ohjasi  Dunungenin lisäksi kolme muuta pitkää elokuvaa.

Elokuvaohjaaja Hedqvistin Dunungen oli aikoinaan tunnetuimpia Ruotsin mykkäelokuvista, vaikka viime vuosikymmeninä se onkin päässyt painumaan taka-alalla. Nyt uusi restaurointi tuo mahdollisuuden katsoa tämä klassikko siten, että puuttuvia kohtia on joko selitetty erikseen, luomalla avaavia välitekstejä tai käyttämällä stillkuvia.

Romanttisena komediana ja miksei myös tapojen satiirina pidettävä Dunungen on suomennettu untuvaiseksi, hellyttelysanaksi, jonka suomen kieltä taitava vaistomaisesti ymmärtää, kun se kohdistuu nuoreen tyttöön. (Kaikille muille kielille kääntäminen ei välttämättä ole helppoa.)

Elokuvan tarinassa Mauritz, pormestarin poika, kosii leipurin tytärtä. Mutta setänsä, ohjaajan itsensä näyttelemän kaivospatruuna Teodorin luona käynti osoittaa, että Mauritzilla ei ole välttämättä pelkästään puhtaita jauhoja pussissaan. Toisaalta voi kysyä onko oikeastaan kenelläkään, sillä tässä elokuvassa ihmisten asiat ovat usein toisin kuin miltä ne näyttävät.

Asialla on kuitenkin toinenkin puoli. Vaikka Mauritz on periaatteessa vankkumaton poikamies, hän on rakastunut Anne-Marieen, joka on puolestaan ujoudestaan huolimatta näkemyksissään varma ja rehellinen. Pari kohtaa toisissaan vertaisensa. Mutta nämäkään puolet eivät ole välttämättä selviä, sillä tilanteet ja tunnelmat vaihtuvat elokuvassa tiuhaan.

Elokuvaa kuvattiin Svenska Biografteaternin ateljeessa Lindingössä, säteritilan kuvaukset tehtiin Värmlandin Grumsissa, jossa sijaitsee myös Borgsvikin kaivos. Muita kuvauskohteita olivat Sigtuna ja Filipstad.

– Jari Sedergren 2019