VÄSYNYT KUOLEMA (1921)

Langin ja Harboun kolmas yhteistyö ja kansainvälinen läpimurto teki syvän vaikutuksen kokonaiseen sukupolveen tulevia elokuvantekijöitä Buñuelista Hitchcockiin. Kuoleman kammiossa väräjää kolme heikkoa kynttilänliekkiä: kolmen nuoren elämänvalo on sammumassa. Episodeina avautuvat tarinat kuljettavat meidät traagisten kohtaloiden äärelle Arabiaan, Venetsiaan ja Kiinaan.

***

Fritz Langin varhaisissa teoksissa hänen arkkitehtoninen tyylinsä ilmeni usein monumentaalisina hahmoina ja fasadeina. Läpimurtoteoksessaan Väsynyt kuolema hänellä oli apunaan Tohtori Caligarin kabinetin legendaariset lavastajat, joiden kykyjä hän täysin mitoin käytti fantastisen Bagdadin, karnevaalien Venetsian, muinaisen Kiinan ja iättömän saksalaisen kylän luomiseksi. Ekspressionismin villeimmät purkaukset ovat teoksessa kuitenkin vain mausteena: suggestiivisimmat kuvat, kuten Kuoleman muuri, ovat yksinkertaisia ja pelkistettyjä. Näihin Langin mieleensyöpyviin kuviin kuuluu myös ”Kynttilöiden sali”, suunnaton pimeä huone, jossa on silmänkantamattomiin lepattavia kynttilöitä, toiset pitkiä, toiset lyhyitä: jokainen kynttilä vastaa ihmiselämää. Tästä kuvasta on todettu, että kuka on sen joskus nähnyt, ei voi sitä koskaan unohtaa.*

Väsynyt kuolema oli ensimmäisiä pitkiä elokuvia, joissa elokuvan mielikuvituksen runous puhkesi kukkaansa. Sen näkeminen oli käänteentekevä tapaus nuorelle Luis Buñuelille, ja sen vaikutteet näkyvät myös Jean Cocteaun ja Georges Franjun tuotannossa. F.W. Murnaun Nosferatu ja Victor Sjöströmin Ajomies olivat Väsyneen kuoleman rinnalla 1920-luvun alun uraauurtava kolmikko: ne osoittivat, miten elokuvan fantasialla voitiin saavuttaa korkean henkistyneisyyden tiloja. Näiden kolmen elokuvan keskuksena on ”Vyöhyke”, ”La Zone”: raja-alue ”tämänpuoleisen” ja ”tuonpuoleisen”, ”fyysisen” ja ”metafyysisen”, ”reaalisen” ja ”surreaalisen” välillä.

Väsyneen kuoleman tarina on saanut vaikutteita vanhoista kansansaduista, keskiaikaisista mysteerinäytelmistä ja ekspressionistisesta teatterista. Mysteerinäytelmien ja ekspressionistisen teatterin tapaan henkilöt ovat nimettömiä: he ovat vain Mies, Nainen ja Kuolema. Kuolema on virkamies toteuttamassa tympääntyneenä mutta täsmällisesti yksitoikkoista rutiinityötään. Tunnistamme iättömässä hahmossa moderneina vivahteina nykyaikaisen byrokraatin, velvollisuudentuntoisen sotilaan ja täsmällisen saksalaisen.

Paradoksaalista kyllä Väsynyt kuolema on Langin humoristisimpia elokuvia. Huumori on lisäksi elimellisessä yhteydessä kuoleman tunteeseen. Teos onkin itse asiassa kuoleman karnevaali, jossa riehakkaalla fantasialla pyritään saavuttamaan katharttinen suhde kohtaloon, jota kukaan ei voi välttää. Ymmärrettävästi Väsynyt kuolema voidaan näin tulkita fatalistiseksi elokuvaksi. Kuitenkin siinä todetaan vain se yksinkertainen totuus, että kuolemaa ei voi välttää. Langin kohtalonkäsitys ei ole mekaaninen. Lang kuvaa, miten ihminen saavuttaa suurutensa taistellessaan kohtaloaan vastaan. Tapahtumien ketjussa lähes jokainen lenkki on väistämätön, mutta joskus tulee vastaan valinnan hetki, vapauden alue, jolloin ihminen teollaan itse määrittelee luonteensa ja kohtalonsa. Väsyneen kuoleman rakastunut tyttö osoittaa suuruutensa ihmisenä, ”sielunsa kypsyyden”, ylittäessään itsensä, pelastaessaan lapsen elämän.

• Antti Alanen (Filmihullu 7/1982) AA 22.9.1999

* Patrick McGilligan kertoo Lang-elämäkerrassaan 1997, että näky perustui Langin lapsuudenhoureeseen kuumeessa, josta hänet paransi oma äiti. Paula Lang oli kuollut juuri ennen elokuvan valmistamista