TRI MABUSEN TESTAMENTTI (1933)

Das Testament des Dr. Mabuse/Dr. Mabuses testamente
Ohjaaja
Fritz Lang
Henkilöt
Rudolf Klein-Rogge, Otto Wernicke, Oscar Beregi
Maa
Saksa
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Kesto
101 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Lisätieto
lyhyt versio, kulunut kopio
Ikäraja

Kymmenen vuotta pidätyksensä jälkeen Mabuse on vankimielisairaalassa ja kirjoittaa yhä pirullisia rikossuunnitelmia laitoksen johtajan käyttöön. Ohuelti verhoiltu allegoria Hitlerin valtaannoususta, jonka sensurointi Goebbelsin toimesta vauhditti avioparin eroa ja ajoi Langin maanpakoon. Harbou oli liittynyt natsipuolueeseen vuonna 1932 ja jatkoi elokuvantekoa kotimaassaan.

***

Superkonna, joka menetti järkensä vuonna 1922 elokuvassa Tri Mabuse rikosten pyörteissä, on yhä vankimielisairaalassa, mutta saa psyykkisellä voimallaan sairaalan johtajan prof. Baumin vaikutuspiiriinsä. Mabusen kuoltuakin Baum toteuttaa tämän suureellista suunnitelmaa, joka on töherretty omituisille lappusille. Tavoitteena on ”die Herrschaft des Verbrechens”, rikoksen herruus: ”die Menschheit muss in einen Abgrund von Terror gestürzt werden” – ihmiskunta on syöstävä pohjattoman terrorin kuiluun.

Fritz Lang lataa teokseen voimakkaita kuvia. Heti alussa on täydellisen pakokauhun kohtaus, jossa entinen etsivä Hofmeister piiloutuu selittämättömältä uhkalta painokoneiden jylistessä helvetillisesti. Hofmeister selviää monesta uhkatilanteesta kuten räjähtävästä tynnyritä, mutta juuri hänen yrittäessään soittaa komisario Lohmannille hän vajoaa hulluuteen, jonka Lang visualisoi muuttamalla kaiken läpinäkyväksi. Viimeisenä järjellisenä tekonaan Hofmeister raapii ikkunalasiin vainoajansa nimen.

Tri Krammin saatua vihiä mysteeristä tienristeysruuhkan melussa kajahtaa huomaamaton laukaus. Kun kaikki muut autot lähtevät liikkeelle, vain Krammin auto jää paikoilleen. Näyssä tuntuu voimakkaana Langin kylmä objektiivisuus. Baumin lukiessa potilaansa mielettömiä lappuja nähdään ristikuvana aave-Mabuse, jonka päässä sykkivät paljaiksi avatut aivot. Aave asettuu tohtoriin ja johtaa tätä, myös lopun öisessä automatkassa. Tienvieren näyissä on tuonpuoleista hohtoa, kunnes ohi tuntuu vilisevän impressionistista pilkkusadetta. Sittemmin tutuksi käynyt tehokeino esiintynee ensi kertaa tässä.

Elokuva huipentuu kemiallisen tehtaan sabotaasiräjäytykseen – oikea hylätty tehdas tuhottiin kuvauksia varten. Viimeisessä kohtauksessa Mabusen sellistä löydetään mykistynyt prof. Baum repimässä hitaasti suikaleiksi hypnotistin ”testamenttia”. Komisario Lohmann toteaa, että tapaus ei enää kuulu poliisin toimialaan.

M-elokuvassa Lang oli virkistynyt parhaaseen vireeseensä, ja Tri Mabusen testamenttikin on samaa valpasta, teräksistä kuvakerrontaa, joka poikkeaa elokuvien Metropolis, Vakoilija ja Matka Kuuhun osittaisesta horroksesta.

Teoksen psykoanalyyttista taustaa – yhteyttä tunteensiirtotilanteeseen ja regressiiviseen paluuseen varhaislapsuuden auktoriteettisuhteeseen – on analysoinut Mikael Enckell esseessään. Se on julkaistu mm. teoksessa Peiliin kirjoitettu, joka on saanut nimensä Tri Mabusen testamentin ylläkuvatusta kohtauksesta.

Elokuva sai Yhdysvaltain ensi-iltansa vasta 1943, ja silloin Lang esitteli teoksen suoranaisena vertauskuvana Hitlerin menetelmistä. Poliittinen metafora tuntuisi mielettömältä, ellei NSDAP:n hallinto esityskiellollaan olisi tehnyt sitä todelliseksi.

Langilla oli myöhempinä vuosina taipumusta dramatisoida maanpakonsa olosuhteita: että Goebbels olisi tarjonnut hänelle valtakunnanohjaajan virkaa ja että Lang olisi samana iltana jättänyt Saksan. Asiaa on selvitellyt tarkemmin Patrick McGilligan vuoden 1997 Lang-elämäkerrassaan, joka kumoaa harhakäsityksiä: on epäselvää mitä Langille tarjottiin; ainakaan hän ei jättänyt maata heti. Tosiasiaksi jää silti, että Hitlerin ensi tekoja valtaannousunsa jälkeen oli juutalaisten virkakielto elokuva-alalla. Lang oli tosin kasvatukseltaan katolinen, mutta hänen äitinsä oli juutalainen. Natsihallinto olisi antanut Langin jatkaa elokuvantekoa ”kunnia-arjalaisena”, mutta järjesteltyään ensin raha-asioitaan kuntoon muutaman kuukauden ajan Lang lähti heinäkuussa 1933 maanpakoon Pariisiin.

– Antti Alanen (MMM elokuvaopas, 1995) täydentäen 7.10.1999