TAPAHTUI ERÄÄNÄ YÖNÄ (1934)

1930-luvun Hollywoodin suosittu genre, screwball-komedia, pitää sisällään napakkaa dialogia, sukupuolien välistä nahistelua ja vauhdikkaita juonenkäänteitä. Colbert ja Gable säkenöivät Capran ohjauksen alla. Elokuva teki historiaa kahmimalla ensimmäisenä elokuvana viisi tärkeintä Oscar-pystiä: paras elokuva, ohjaus, käsikirjoitus, nais- ja miespääosa.

***

Tapahtuipa eräänä yönä on yksi varhaisimpia ja puhtaimpia screwball-komedioita. Andrew Bergman on esittänyt, että screwball-komedian muoto palveli selväpiirteistä yhteiskunnallista tehtävää. Kulttuurin murroksen ja epävarmuuden aikoina screwball-komedioista tuli ”keino yhdistää se, mikä oli pirstoutunut  ja hajonnut. Niiden iskevyys vahvisti yhteiskuntaluokkia ja rikkoutuneita avioliittoja… Screwball-komedia oli kiteyttävää: se toimi vetämällä asiat yhteen.”

Koska Tapahtuipa eräänä yönä ei pyri olemaan poliittisesti ajankohtainen – kuten American Madness (1932) oli ja useimmat Capran elokuvat olivat vuosina 1936-48, Bergmanin teesi toimii varsin hyvin. Alexander Edwards saattaa olla rikas, mutta hän on myös hyväntahtoinen ja innokas hyväksymään Peterin kaltaisen järkevän pojan tyttärensä mieheksi. Elokuvan tavalliset ihmiset näyttävät rennoilta ja hyvinvoivilta: ainoa viite lamakauteen tapahtuu kohtauksessa, jossa Ellie antaa rahansa nälästä pökertyneille naiselle ja pikkupojalle bussissa. Mutta yleensä hyvä huumori ja yhteishenki ovat vallalla. Teoksen vetävämpiä puolia onkin juuri tämä satunnaisen ja improvisoidun tuntuinen koominen vire, joka välittyy vakuuttavasti suurenmoisten näyttelijätöiden ja taitavan kameran avulla. Kuten aina Capran elokuvissa laulukohtaukset ovat yhteisyyden ja elämänilon parhaita ilmauksia. Vaikka ne eivät viekään tarinaa eteenpäin, ne auttavat lämmittämään yleisön henkilöitä kohtaan – auttavat tosiaan yhdistämään enemmän kuin hajottamaan.

Etsittyään menestyksellistä tarinamuotoa, joka tyydyttäisi yleisöä, teollisuutta ja häntä itseään Capra vihdoin löysi sen elokuvassa Tapahtuipa eräänä yönä. Sen sankari on keskiluokkaa edustava amerikkalainen. Tavallisella ”terveellä järjellään” ja piilevällä moraalisella karismallaan hän pystyy muuttamaan tai jopa pelastamaan ne, jotka tuntevat hänet hyvin – tässä tapauksessa Ellien ja jossain määrin hänen isänsä. Tekemällä tästä hahmosta sekä romanttisen sankarin että moraalisen äänitorven, joka kääntää sankarittaren kannalleen, Capra osui siihen rakenteelliseen ytimeen, joka olisi elähdyttävä monia hänen parhaita elokuviaan. Lisäksi, tässä elokuvassa hän löysi tavattoman tehokkaan tavan ilmaista omia moraalisia mieltymyksiään. Erilaisin muunnelmin hän oli palaava tähän perusasetelmaan useimmissa elokuvissaan vuoteen 1948 asti.

– Charles J. Maland (teoksesta Frank Capra, 1980)