IHMINEN JA PAHOLAINEN (1957)

The Story of Mankind
Ohjaaja
Irwin Allen
Henkilöt
Ronald Colman, Vincent Price, Nick Cravat, Groucho Marx, Harpo Marx, Chico Marx, Peter Lorre, Hedy Lamarr, Dennis Hopper
Maa
USA
Kesto
99 min
Teemat
Kopiotieto
16 mm
Ikäraja

Äärimmäinen katastrofileffa: taivaallinen tuomioistuin on kutsuttu koolle päättämään, ovatko ihmiskunnan päivät luetut – Vincent Pricen ruumiillistaman, charmantin Paholaisen velmuillessa syyttäjänä! Hurja romuralli länsimaisen sivistyshistorian yllä on ammuttu täyteen tähtiä, joista olennaisimmat ovat viimeisessä yhteisessä elokuvassaan nähtävät Marx-veljekset.

***

Ihminen ja paholainen on Irwin Allenin omaperäisin hengentuote yli Tuhoparvenkin: se on kuin steroideja täyteen pumpattu Suvaitsemattomuus, hysteerinen pikakelaus historian yllä joka riemastuttaa silkan epätodellisuutensa ansiosta vähintään yhtä paljon kuin Mel Brooksin vastaava tuotos. Allenin esikoisohjaus ja ensimmäinen suurmenestys, dokumentaarinen Meren ihmeitä (1953) oli perustunut populaaritieteelliseen bestselleriin; oli siis johdonmukaista, että hän valitsi myös ensimmäisen itseohjaamansa näytelmäelokuvan perustaksi jokakodin tietoteoksen, tällä kertaa historian alalta. Hendrik van Loonin ”The Story of Mankind” (1921, suom. “Ihmiskunnan historia”) oli lapsille ja nuorille suunnattu, palkittu ja ilmiömäisen suosituksi kohonnut historiakronikka, josta on julkaistu useita päivitettyjä laitoksia aina meidän päiviimme saakka (viimeisin on vuodelta 2014). Allen kääräisi kokonaisuuden Kysymys elämästä ja kuolemasta -tyyliseen kehyskertomukseen, jossa taivaallinen tribunaali on kokoontunut päättämään koko ihmiskunnan kohtalosta. Se, sallitaanko Maan kansojen räjäyttää itsensä päiviltä vastakeksimänsä ”supervetypommin” voimin, riippuu syyttäjän (paholaista näyttelevä Vincent Price) ja puolustusasianajajan (”Ihmiskunnan hengen” ruumiillistava Ronald Colman) esittämistä todisteista.

Allen kaavaili aluksi toteuttavansa elokuvan vain kahden näyttelijän, yhden miehen ja yhden naisen miehityksellä, jotka olisivat tulkinneet kymmeniä eri rooleja eri aikakausilta. Michael Andersonin Maailman ympäri 80 päivässä -filmatisoinnin suursuosio ja sen puolellesadalle cameo-näyttäytymiselle perustunut konsepti kuitenkin muutti suunnitelmat, ja Allen intoutui yrittämään jotain samankaltaista. Hän haali kasaan liudan tähtinimiä, joille kaikille tarjottiin 2500 dollaria minuutin tai parin näyttäytymisestä jonain historiallisena hahmona. Lopputulos on tietynlainen täyteenammuttu sketsikokoelma, romuralli länsimaisen sivistyshistorian sekä sen luutuneimpien klišeiden ja käsitysten radoilla – amerikkalaisten sellaisten, malliin ”Yhdysvaltain vapaussota hyvä, Ranskan vallankumous paha”.

Osa lyhyenlännistä episodeista lienee tarkoitettu toisia vakavammiksi, mutta poskettomiksi revähtävät, täysin kaiken henkilöohjauksen kontrollista karanneet näyttelijäsuoritukset vetävät niiltäkin maton alta: Hedy Lamarr Jeanne d’Arcina, Peter Lorre uransa kehäraakkimaisella pohjalla keisari Nerona. Dennis Hopperin Napoleonista ja Agnes Mooreheadin kuningatar Elisabethista on vaikea sanoa, kuinka vakavalla mielellä ne on tehty – kenties osa näyttelijöistä on ajatellut tekevänsä lastenelokuvaa, perustuihan koko touhu kuitenkin nuorten tietoteokseen. Parhaiten sillisalaatin keskellä pärjäävät varsinaiset koomikot. Edward Everett Hortonin ei tarvitse muuta kuin poltella tovi piippua, ja Marxin veljekset tarjoilevat taattua meininkiään ainakin mitä Grouchoon ja Harpoon tulee – Chicon osuus jää hieman väsähtäneemmäksi. Kyseessä on veljesten viimeiseksi jäänyt yhteinen elokuva, jonka omintakeisesta huumorista on osoituksena se, että historian maineikkain koomikkotrio on pilkottu osiin: kukin heistä esiintyy omassa episodissaan. Kaiken muun karnevalistisen infantilismin keskeltä Allenin elokuvan kantavaksi voimaksi kohoaa eri osia yhteen sitova, Pricen näyttelemä charmantti paholainen – tyylinäyte tähden kyvyistä parhaimmillaan. Myös paholaisen aisapari on huomionarvoinen: Nick Cravat, tuo Burt Lancasterin lavapersoonaltaan mykkä partneri jo sirkus- ja varieteeajoilta, tuttu naama kumppaninsa rinnalta myös useista ikimuistoisista Hollywood-ilotteluista (mm. Karmiininpunaisesta merirosvosta).

– Petteri Kalliomäki 30.11.2023