KUN KISSA TULEE (1963)

Sirkusryhmä saapuu kaupunkiin mukanaan aurinkolasipäinen kissa, joka pystyy katseellaan paljastamaan ihmisten todellisen luonteen – aikuisten harmiksi ja lasten ihastukseksi. Autoritäärisyyden ja tekopyhyyden kritiikkinsä värikkäällä, optimistisella hassuttelulla maalaava uuden aallon varhainen helmi on ylistys autenttisuudelle, luovuudelle ja vastarintahengelle.

***

Vojtěch Jasnýn Kun kissa tulee (Až přijde kocour) on tšekkoslovakialaisen uuden aallon varhaisimpia edustajia ja avainteoksia tyylisuunnan synnyssä ja kehityksessä. Pioneeristatuksesta huolimatta elokuva on jäänyt hieman tuntemattomaksi kotimaansa ulkopuolella. Jasnýn elokuva on myös tavallaan outolintu moniin aikalaisiinsa verrattuna, koska tyylisuunnan juuret olivat lähempänä dokumentaarista ja cinéma-vérité -tyylistä ilmaisua, kun taas surrealistinen ja absurdi komedia Kun kissa tulee on lähes vastakohta edeltäjilleen.

Ohjaaja Jasný aloitteli itsekin uraansa dokumenttielokuvan parissa. Hän pääsi ensimmäisten joukossa opiskelemaan Prahan taideakatemiaan vuonna 1946 perustetulle elokuvalinjalle, jonka tulokkaista värvättiin elokuvantekijöitä armeijaelokuvien teon pariin. Nämä dokumentit olivat puolustusvoimien rahoittamia propaganda- ja opetuselokuvia, joiden tarkoituksena oli esitellä mm. sosialististen maiden edistystä ja saavutuksia. Jasnýn opiskelukavereina oli joukko myöhemmin nimekkäitä Tšekin uuden aallon tekijöitä kuten Karel Kachyňa, jonka kanssa Jasný teki tiiviisti yhteistyötä uransa alkuvaiheilla.

Kansainvälistä huomiota Jasný sai episodielokuvallaan Halu/Kaipaus (Touha, 1958), joka oli ehdolla Kultaisen palmun saajaksi Cannesin elokuvajuhlilla keväällä 1959. Kolme vuotta työn alla ollut Kun kissa tulee keräsi myös kiitosta festivaaleilla ja palkittiin juryn erikoispalkinnolla Cannesissa 1963. Kun kissa tulee on myös eräänlainen tyylisuunnan muutos paitsi maansa elokuvahistoriassa, myös Jasnýn uralla.

Satiiria, fantasiaa ja lastenelokuvaa kekseliäästi yhdistelevä satukertomus sijoittuu pieneen tšekkiläiskylään, johon saapuu kiertävä taikaesitys. Esitystä pyörittävät salaperäinen taikuri (joka on erään kylän asukkaan ja tarinan kertojan kaksoisolento), kuvankaunis akrobaatti ja taianomainen aurinkolaseihin sonnustautunut kissa. Kissan piilevä kyky on paljastaa paljaalla katseellaan ihmisten todellinen luonne: kun kissan aurinkolasit otetaan pois, rakastavaiset muuttuvat punaisiksi, varkaat harmaiksi, valehtelijat violetiksi ja petturit keltaisiksi. Ennen pitkää kissan saapuminen saa kyläyhteisön yhteiskuntajärjestyksen kaaoksen partaalle, lasten iloksi ja aikuisten kauhistukseksi. Elokuvan eräänlaisena kohokohtana voi mainita keskivaiheen visuaalisesti huippuunsa tyylitellyn ja värimaailmaltaan häikäisevän upeasti toteutetun jakson, jossa taikakissan aurinkolasit poistetaan.

Elokuvan auktoriteetteja kyseenalaistava ja jopa anarkistiseksi tulkittava sanoma meni läpi vielä ilmestyessään, mutta teokselle koitui ongelmia Neuvostoliiton vuoden 1968 miehityksen jälkeisessä Tšekkoslovakiassa, kun se asetettiin täyskieltoon. Jasný itse jätti kotimaansa tapahtumien seurauksena ja jatkoi työtään mm. Länsi-Saksassa sekä Pohjois-Amerikassa, ja opetti elokuvantekoa Columbian yliopistossa ja New Yorkissa. Hän palasi Tšekkiin vasta samettivallankumouksen jälkeen.

Vuosien saatossa elokuvasta on ollut levityksessä useita eri versioita lukuisissa eri kuvakoissa ja Suomessakin se nähtiin alun perin noin 10 minuuttia lyhennettynä versiona. Tšekin ja Unkarin arkistojen yhdessä Cineteca di Bolognan kanssa yhteistyössä toteutetussa restauroinnissa elokuva nähdään täyspitkässä versiossaan kuvasuhteessa 2,55:1.

– Pekka Pihkoluoma 27.9.2023

Lähteitä:

Cerise Howardin Second Runin bluray-julkaisun essee (2023).

Alice Lovejoy: “Army Film and the Avant Garde: Cinema and Experiment in the Czechoslovak Military” (Indiana University Press, 2015).