VAPAA PAKOTIE (1964)

Vapaa pakotie esittelee toisenlaisen Sebergin; kepeän, rennon, vitsikkään, kohtalokkaan ja ei-neuroottisen modernin seikkailijattaren, jonka vastapooliksi asettuu vetelän karismaattinen mutruhuuli-Belmondo. 007 ja Kultasormi -klassikkoa hyvinkin muistuttava, auringossa kylpevää Eurooppaa läpileikkaava viihderymistely ei ota itseään turhan vakavasti, mutta kantaa kestonsa kiitettävästi.

***

Paljon elokuvia katsoneet oppivat helposti kunkin vuosikymmenen tyylin. Vapaa pakotie on kepeä yhdistelmä jännitystä, huumoria ja romanssia juuri sellaisena kuin 1960-luku voi sen meille tarjota. Seikkailullinen juoni lähtee liikkeelle salakuljetuksesta Triumph-merkkisessä urheiluautossa, joka kuljettaa päähenkilöt Espanjan Barcelonasta Libanonin Beirutiin ja Kreikan Ateenasta Italian kautta Saksan Bremeniin.

Toiminnallista menoa sävyttää jazz, jonka takana on Martial Solal, ranskalainen jazzpianisti, joka on levyttänyt paitsi oman trionsa, myös Sidney Bechetin, Django Reinhardtin, Don Byasin ja Lucky Thompsonin sekä Lee Konitzin kanssa.

Huumorin ja näyttelijäkarisman takeena mukana ovat maailman tietoisuuteen yhteen hitsautuneet Viimeisen hengenvedon päätähdet, pettämätön Jean-Paul Belmondo ja kaikkien aikojen glamorööseimmässä roolissaan Jean Seberg, yhdistelmä kovuutta ja haavoittuvuutta, kuten niin usein. Heidän faninsa pääsevät nauttimaan Vapaassa pakotiessä täysin siemauksin.

Ohjaaja Jean Becker on kuulun ohjaajan Jacques Beckerin poika. Hän on valinnut dialogikeskeisen esitystavan sijaan toiminnan, jossa Lähi-idän ja Euroopan välillä käydään hämäräperäistä kulta- ja timanttikauppaa. Päähenkilöitä, erityisesti Belmondon roolihahmoa motivoi raha, vaikka luksus kelpaa sekin aina kun se on mahdollista. Riskialttiina henkilönä hän päättää ajaa omaa asiaansa.

Viihdyttävä seikkailu pitää jännitteensä hyvin, vakuuttivat jo aikalaiset, eikä ole hassumpi nyt 55 vuotta myöhemmin.

– Jari Sedergren 2019