Níkos Kazantzákisin romaanin (1946) käännös oli Keltaisen kirjaston kaikkien aikojen toinen julkaisu vuonna 1954. 10 vuotta myöhemmin ensi-iltansa saanut menestyselokuva on mainettaan synkempi mutta upeasti kuvattu kertomus kreetalaiskylästä, jonne matkustavalle hillitylle brittikirjailijalle (Alan Bates) elämänoppeja tarjoaa paikallinen seikkailija (Anthony Quinn).

***

Mihalis Kokogíannisin ohjaus Kerro minulle, Zorbas (1964) perustuu kreikkalaisen kirjailijan Nikos Kazantzákisin samannimiseen romaaniin, joka ilmestyi 1946. Kazantzákiksen romaanit yhdistävät ihmisten tutkiskelua ja myös mystiikkaa rajuun aistillisuuteen ja uskontoon – niitä on tehty myös elokuviksi, tunnetuimpana Viimeinen kiusaus (1951), joka sai Martin Scorsesen ohjauksessa nimen Kristuksen viimeinen kiusaus (1988).

Kerro minulle, Zorbas elokuvan päähenkilö on Zorbas, jonka brittiläiskreikkalainen kirjailija Basil palkkaa töihin isältään perimäänsä hiilikaivokselle Kreetalla. Miehet ystävystyvät, ja Zorbas muistelee hänelle elämäänsä ja tulee siinä yhteydessä opettaneeksi myös elämänfilosofiansa, jossa nautinnot ovat keskeisessä asemassa. Hedonistisesta kuvasta ei ole kysymys, sillä Zorbas ei ole aivan tasapainoinen ihminen, vaan menettää helposti itsehillintänsä aina itsetuhoisuuteen saakka.

Elokuvan kestävyys onkin juuri siinä, kuinka se tutkii psyykettä (ja kuinka Anthony Quinn Zorbaksena tämän kaiken esittää). Kirjailija Basilin tutkiskelu jää vähemmälle, vaikka omat shokeeraavat hetkensä hänenkin suhteistaan on löydettävissä. Myös kyläyhteisön kummalliset hahmot saavat sijaa kreetalaismaailman tarkastelussa. Nämä piirteet ovat oleellisia, jos ohjaajan ja monessa muussakin roolissa elokuvan tekemisissä olleen Mihalis Kokogíannisin motiiveja vakavan ja viihteellisen esittämisen välillä: mies oli tunnettu Shakespearen kääntäjä kreikaksi. Kazantzákis oli hänkin kääntänyt Odysseuksen englanniksi.

Kerro minulle, Zorbas voitti kolme Oscaria oltuaan ehdokkaana seitsemässä kategoriassa. Oscarit tulivat kuvauksesta, lavastuksesta/kuvasuunnittelusta ja sivuosasta, jonka sai Lila Kedrova.

– Jari Sedergren 2021