RETU KIVINEN SALAISENA AGENTTINA (1966)

The Man Called Flintstone
Ohjaaja
William Hanna, Joseph Barbera
Maa
Yhdysvallat
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Kesto
80 min
Teemat
Ikäraja

Televisiopiirrettyihin keskittyneen Hanna-Barbera-yhtiön ilmiömäisintä menestystä merkitsi esihistoriallinen sitcom-parodia Kiviset ja Soraset. Valkokankaille sarjan hahmot ilmaantuivat vuonna 1966 täyspitkässä animaatioelokuvassa, joka lisäsi kulttuurianakronismeilla leikitelleeseen komediaan vielä yhden kerroksen: oman aikansa suositut vakoojasankarit James Bondista Napoleon Soloon.

***

Parinkymmenen työvuoden, reilusti yli sadan piirroselokuvan ja seitsemän Oscar-palkinnon jälkeen William Hanna ja Joseph Barbera oli irtisanottu – yhdessä koko MGM:n animaatio-osaston kanssa – yhdellä puhelinsoitolla. Yhtenä viimeisistä aloitteistaan kaksikko oli ehdottanut studiopampuille panostamista televisiopiirrettyihin, mutta nämä eivät uskoneet moisella olevan tulevaisuutta. Hanna ja Barbera kiinnittivät omaisuutensa, perustivat oman yhtiön ja lähtivät kiertämään Hollywoodia uusia ideoitaan esitellen. MGM:n viimeisinä aikoina budjetit olivat pienentyneet ja miehet olivat kehittäneet taloudellisemman, vähemmän animaatiokalvoja vaatineen ”niukemman tyylin”. Heillä oli myös näkemys siitä, kuinka televisiopiirretyissä tulisi katselukokemuksen erilaisuuden takia panostaa enemmän dialogiin kuin slapstick-vetoisissa elokuvateatterituotteissa. MCA, ZIV ja Fox eivät olleet kiinnostuneita Hannan ja Barberan projekteista, mutta kun nämä osuivat Columbia-yhtiön televisiojaosto Screen Gemsin toimistoon, ”sopimus allekirjoitettiin alle viidessätoista minuutissa”.

Ensimmäisenä syntyi The Ruff and Reddy Show, NBC:n lauantaiaamuisin esittämä piirrossarja, jota valmistettiin kaikkiaan 156 jaksoa vuosina 1957–60. Varsinaista läpimurtoa merkitsi kuitenkin vasta Hakki-koira eli The Huckleberry Hound Show (1958–61), mainoksineen puolituntinen kokonaisuus, jossa seikkailivat optimistisen, etelänmurretta paukuttaneen sinihurtan ohella myös Jogi-karhu sekä Pixie, Dixie ja Mr. Jinks. Hakki-koiraa esitettiin arki-iltaisin juuri ennen parasta katseluaikaa (prime time), samoin kuin yhtiön seuraavaakin televisiosarjaa Salama-Santeri (The Quick Draw McGraw Show, 1959–61). Samanaikaisesti Hanna ja Barbera valmistivat elokuvateattereihin Columbia-tuotantojen alkukuviksi vielä neljättä sarjaa nimeltä Hurmaava Hukka eli Loopy De Loop (1959–65).

Tuottamon viides sarja Kiviset ja Soraset (The Flintstones, 1960–66) on nykyään itsestäänselvä populaarikulttuurillinen kulmakivi, mutta lähtökohdiltaan ajatus vaikutti vähintäänkin pähkähullulta. Hannan ja Barberan haaveena oli murtautua prime time -aikaan puolen tunnin jatkuvajuonisella piirretyllä (Hakki-koiran ja Salama-Santerin jaksot olivat kukin koostuneet kolmesta eri episodista). Tyylilajiksi valittiin sitcom – täsmällisempänä esikuvana Jackie Gleasonin tähdittämä The Honeymooners-sarja (1955–56). Barbera halusi sekoittaa soppaa sijoittamalla sarjan johonkin historialliseen epookkiin: ennen kivikauden ihmisiin päätymistä hän harkitsi intiaaneja, muinaisia roomalaisia ja Mayflower-laivan pyhiinvaeltajia. CBS- ja NBC-verkot kavahtivat piirrossarjaa, jonka päähenkilöinä oli kaksi aikuista avioparia lasten tai antropomorfisten eläinhahmojen asemasta. ABC-yhtiö sen sijaan halusi kokeilla jotain uutta ja sijoitti sarjan – tekijöiden toiveiden mukaisesti – parhaaseen katseluaikaan. Onnekkaat sattumukset kasautuivat muutenkin sarjan ylle – ensimmäisistä äänityssessioista lähtien, joissa Retun ääninäyttelijä Alan Reed imrovisoi ja muutti käsikirjoituksessa olleen huudahduksen ”Yahoo!” muotoon ”Yabba-Dabba-Doo!”

Kiviset ja Soraset oli paitsi televisiohistorian ensimmäinen prime time -piirretty, myös kaikkien aikojen suosituin ja pisimpään jatkunut animaatiosarja aina vuoteen 1997 saakka, jolloin Simpsonit kirivät sen ohi. Sarjan kuudennen ja viimeisen tuotantokauden viimeinen osa sai ensi-iltansa aprillipäivänä 1966. Saman vuoden elokuussa Hanna ja Barbera saattoivat valkokankaille konseptin grande finaleksi valmistetun elokuvan Retu Kivinen salaisena agenttina. Kyseessä oli yhtiön toinen pitkä teatteripiirretty – ensimmäinen oli ollut selkeämmin lapsiyleisölle suunnattu Jogi-karhu seikkailee / Hey There, It’s Yogi Bear! (1963). Alkuperäisnimi The Man Called Flintstone viritti mielikuvat Our Man Flint -vakoojakomedian suuntaan, eikä julisteteksti ”Would you believe? Fred Flintstone as the super-secret agent who started it all back in 1,000,007 BC!” jättänyt epäselvyyttä siitä, että tällä kertaa kalasteltiin Maxwell Smartin ja bondsploitaation apajilla. Hanna itse sanoi, että elokuva oli suunnattu ensisijaisesti aikuisyleisölle. ”Se taitaa olla ensimmäinen, jonka olemme tehneet tällä mielellä. Haluamme saada aikuiset nauramaan.”

– Petteri Kalliomäki 28.4.2024