Slapstick-ikoni Bud Spencer vakavoitui Carlo Lizzanin elokuvassa, jonka sankari on murhaajaksi lavastettu ay-aktiivinen duunari. Mafiatrilleri sai kimmokkeita työtaisteluista Torinon autotehtaissa, ja Fiatin tuotteet ovat kovassa takaa-ajokäytössä. Kovaotteisista miehistä tutun Marcel Bozzuffin poliziotteschi-debyytti avasi uuden vaiheen ranskalaisnäyttelijän uralla.

***

”Perustuu tositapahtumiin Torinossa. Jalkapallo-ottelussa tapettiin mies. Kuka oli häikäilemättömän murhan takana? Syylliseksi epäiltiin Bud Spenceriä (kaveri ”Trinitystä”) mutta hän kuittaa pelin tositoiminnalla…”

– Kaupunki ilman lakia -elokuvan mainos, Helsingin Sanomat 10.5.1973.

Bud Spencerin harvinainen vakava rooli autotehtaan työntekijänä nousi vetonaulaksi, kun Carlo Lizzanin trilleri Kaupunki ilman lakia sai Suomen ensi-iltansa Helsingin Gloria-teatterissa keväällä 1973. Rikoselokuvan monet henkilöt ovat siirtotyöläisiä, jotka ovat muuttaneet Etelä-Italian maaseudulta Torinon autoteollisuuden palvelukseen. Oikeuksiaan ja kollegoitaan puolustava Rosario Rao (Spencer) pidätetään murhasta epäiltynä. Oikea syyllinen on kiinteistömoguli Mariano Fridda (Marcel Bozzuffi), joka on tappanut entisen henkivartijansa jalkapallostadionilla. Nuori asianajaja Stefano Mancuso (Nicola Di Bari) etsii Raon syyttömyyden todistavaa valokuvaa apunaan tämän kaksi lasta.

Katkeraa riisiä -elokuvan yhtenä käsikirjoittajana Oscar-ehdokkuuden saanut Carlo Lizzani (1922–2013) erikoistui yhteiskuntakriittiseen yleisöelokuvaan. Kovana kinokapitalistina tunnettu tuottaja Dino de Laurentiis ei pitänyt Lizzanin tinkimätöntä vasemmistolaisuutta ongelmana ja työllisti ohjaajaa etenkin rikosaiheiden kuvaajana.

Monet Lizzanin työt ovat läpileikkaavia pika-analyysejä aikansa laittomuuksista ja niiden taustoista. Poliziotteschi-buumin lähtölaukauksena usein mainittu Rosvoja Milanossa kuvasi Cavallero-liigan pankkiryöstöputkea. Cavalleron ja kumppanien oikeusjutut olivat vielä kesken, kun elokuva sai ensi-iltansa. Amerikanitalialaisen ”Crazy Joe” Gallon nousun ja tuhon tarina Nitistäjä on samaa gangsteria sivuhenkilönä käsittelevän Martin Scorsesen The Irishmanin edeltäjä, jonka näkökulma ei ollut historiallinen vaan ajankohtainen: kuvaukset alkoivat noin vuosi Gallon kuoleman jälkeen.

Kaupunki ilman lakia lienee enemmän fiktiota kuin faktaa, mutta tarinan takana on todellisia jännitteitä. Ankarat työtaistelut Fiatin tehtailla olivat aikansa näkyviä uutisaiheita. ”Takaa-ajokohtauksissa hyvisten pienet Fiat 500:t ja pahisten korimalliset autot muodostavat osuvan yhteiskunnallisen kommentin”, Roberto Curti kirjoittaa (Italian Crime Filmography 1968-1980, McFarland 2013).

”Lizzani on kommunisti, hänen elokuvansa kuvastavat ainakin osaksi hyvin syvällä tavalla aikamme ristiriitoja. On itsestään selvää, ettei ainoakaan hänen erinomaisista elokuvistaan ole löytänyt tietänsä Suomeen”, Jörn Donner latasi Vapaa sana -lehdessä vuonna 1956. Roomassa Lizzaniin tutustunut Donner oli innoissaan tämän kehittämästä joukkorahoitustyyppisestä tuotantomallista ja kaipasi Suomeen jotain vastaavaa. 1960-luvun alussa kaksi Lizzanin ohjausta pyrki maahamme. Lainsuojattomaksi ajautuvan vastarintaliikkeen miehen tarina Il gobbo kiellettiin kokonaan nimellä ”Kyttyräselkä”. Dokumentti Kiinan muuri sallittiin kaikenikäisille.

Keväällä 2005 Sodankylän elokuvajuhlat ilmoitti Lizzanin vierailevan festivaalilla, mutta odotettu vierailu ja retrospektiivi kaatuivat lopulta ohjaajan kuvauskiireisiin. Lizzani oli aikaisemmin käynyt Suomessa edistämässä elokuvakulttuuria. Kansainvälisen elokuvakerhojen liiton edustaja toimi puheenjohtajana Espoon Hanasaaressa järjestetyssä liiton kokouksessa syyskuussa 1983.

– Lauri Lehtinen 16.5.2025