KOLMANNEN VALTAKUNNAN TUHOAJAT (1969)

Italialais-espanjalainen populaarituotanto hallitsi 1960-luvun lippuluukkuja kaikkialla maailmassa. Jack Palancen tähdittämä ja argentiinalaisemigrantti León Klimovskyn ohjaama Kolmannen valtakunnan tuhoajat on edustava esimerkki eräästä suositusta parasiittisesta lajityypistä: ”makaroonisotaelokuvat” (”Macaroni Combat”) merkitsivät Navaronen tykeille ja Kwai-joen sillalle samaa mitä Corbucci ja Leone John Fordille.

***

Räiskyvän nimen saanut Kolmannen valtakunnan tuhoajat tuotiin suomalaisiin elokuvateattereihin hetkeksi ennen videojulkaisua vasta vuonna 1981. Alun perin toisen maailmansodan pyörteisiin sijoittuva fiktioelokuva oli vuoden 1969 elokuvasatoa, ohjaajanaan argentiinalaisemigrantti León Klimovsky, joka tiettävästi käytti myös salanimeä Henry Mankiewicz.

Elokuvan todellisuudessa kenttämarsalkka Erwin Rommel, joka oli ollut Adolf Hitlerin suosikkikenraali, suunnittelee Führerinsä salamurhaa. Kun se epäonnistuu, Rommel tuomitaan kuolemaan. Kuuden miehen ryhmä päättää kuitenkin vapauttaa ja pelastaa Rommelin uhkarohkeassa operaatiossa, jossa tulevaisuus on vain toivonkipinä paremmasta.

Tutulta vaikuttavan ja varsin simppelin elokuvan näyttelijät ovat tasokkaita. Pelastuskommandojen johdossa linjojen takana vailla tietoa operaation tarkasta tehtävässä Ranskassa toimii Jack Palance, tehtävän mukainen mies vailla muuta persoonallisuutta. Muidenkin sotilaiden tehtävänä on osoittaa kovuutta ja sankaruutta, lukuun ottamatta saksalaista kaksoisagenttia, joka osaa puolen vaihdon. Hyvää on sekin, että käsikirjoituksen käänteet riittävät pitämään sotaelokuvan ystävän valveilla.

Toiminnan ja aivan erikoisesti räjähdysten ystäville Kolmannen valtakunnan tuhoajat on aarrearkku, eikä tankkien bongaajillekaan tule ikävä. Aivan tarkkaan todenmukaisuuteen elokuvassa ei ole pyritty, aseet ovat enimmäkseen italialaisvalmisteisia Berettoja.

Moraalisia kysymyksiä tässä seikkailuhenkisessä sotaelokuvassa käsitellään vasta viimeisen kymmenen minuutin aikana: minkä hinnan tästä kaikesta joutuu lopulta inhimillisesti maksamaan ja onko sodankäynti vain elämän hukkaan heittämistä?

– Jari Sedergren 2019