Surumielinen tšekkoslovakilainen satuelokuva on uskollinen sovitus H.C. Andersenin klassikkotarinasta (1837). Meren kuninkaan tytär luopuu pinnanalaisesta elämästään ja äänestään päästäkseen elämään maalla rakastamansa ihmisprinssin lähellä, mutta prinssin rakkaus kohdistuu toisaalle. Visuaalisesti kauniin elokuvan sinisävyinen merenalainen hovi lumoaa.

***

Tanskalaisen Hans Christian Andersenin vuonna 1837 julkaistu satukertomus Pieni merenneito (Den lille havfrue) on innoittanut lukuisia elokuvasovituksia. Tarina merten kuninkaan tyttären rakastumisesta maan päällä elämään sidottuun prinssiin on perusolemukseltaan synkkä ja traaginen eikä sillä ole onnellista loppua, mikä asettaa sen ristiriitaan nykyajan lapsille suunnattujen teosten kanssa.

Tšekkoslovakialaisen, yhteistuotantona neuvostoliittolaisen Mosfilmin kanssa vuonna 1976 valmistuneen Pieni merenneito -filmatisoinnin Malá mořská víla käsikirjoittaja Ota Hofman ja käsikirjoittaja-ohjaaja Karel Kachyňa noudattivat sovituksessaan pitkälti Andersenin alkuteoksen henkeä. Heidän versionsa loppu on kuitenkin hiukan erilainen: elokuvassa onneton merenneito yksinkertaisesti muuttuu meren vaahdoksi tultuaan rakastamansa prinssin pettämäksi, kun taas Andersenin kertomuksessa hän sentään säilyttää toivon kuolemattoman sielun saavuttamisesta.

Sadun juoni lienee monille tuttu. Kauniisti laulava Pieni merenneito ihastuu Eteläisen valtakunnan prinssiin, jonka pelastaa hukkumasta, ja päästäkseen tutustumaan tähän turvautuu noidan apuun. Taika muuttaa neidon ihmiseksi, mutta hintana on, että ihmisenä hänellä ei voi olla ääntä. Maan päällä mykkä Pieni merenneito pääsee viettämään aikaa prinssin kanssa, mutta ei voi saada tätä omakseen, sillä prinssin täytyy ottaa puolisokseen naapurivaltakunnan varakas prinsessa. Väärinkäsityksen seurauksena prinssi naapurivaltakunnan prinsessan tavatessaan luulee tätä pelastajakseen, sillä prinsessa muistuttaa ulkoisesti tätä. Prinssi rakastuu prinsessaan, ja Pienen merenneidon sydän särkyy. Hän ei voi kuin tyytyä kohtaloonsa: muodonmuutoksen ehtona on ollut, että kotimereen voi palata ainoastaan meren vaahtona.

Tšekkoslovakiassa synkähkön surumielistä elokuvaa pidettiin epätyypillisenä tekoajalleen, jolloin lasten ja nuorten elokuvissa suosittiin optimistisempia sävyjä. Kachyňan elokuvan suurimmiksi meriiteiksi voi laskea runollisuuden sekä tyylitellyn visuaalisuuden, joka ilmenee erityisesti merenalaiseen valtakuntaan sijoittuvissa jaksoissa. Merkittävä rooli elokuvan visuaalisen ilmeen luomisessa oli loistavan kuvaajan Jaroslav Kučeran ohella legendaarisella puku- ja lavastussuunnittelija Ester Krumbachoválla.

Miroslava Šafránková on vaikuttava suloisena mutta päättäväisenä päähenkilönä. Hänen kilpailijaansa, naapurivaltakunnan samannäköistä prinsessaa, esittää hänen siskonsa Libuše Šafránková, joka tunnetaan erityisesti nimiroolistaan suositussa satuelokuvassa Tuhkimon kolme toivetta (Tři oříšky pro Popelku, 1973). Pienen merenneidon isänä, merten kuninkaana nähdään arvostettu näyttelijä Radovan Lukavský.

– Tšekin elokuva-arkiston tietokannan (Filmový Přehled) esittelyn mukaan 2.4.2026