MADE IN BRITAIN (1982)
Raivokas punkvisio Margaret Thatcherin Englannista. 22-vuotias ensikertalainen Tim Roth teki läpimurtonsa kiihkeän räjähdysherkkänä autovarkaana ja naiivina uusnatsina Trevorina, joka joutuu alati vaikeuksiin virkavallan kanssa. Loistava osoitus siitä, kuinka Clarkea ei kiinnostanut itse väkivalta, vaan niiden ihmisten runollisuus, jotka sosiaalisten olosuhteiden pakottamina ajautuvat väkivallan maailmaan.
***
Trevor on työväenluokan nuori Margaret Thatcherin Britanniassa, otsassaan tatuoitu hakaristi ja sen mukaisesti rasisti ja skinhead. Trevor ryhtyy helposti ilkeäksi pahantekijäksi, on lähes koko ajan vihainen ja jokseenkin tietämätön edes oman ympäristönsä yhteiskunnan asioista. Häntä ei pidetä kaikkein tyhmimpänä, mutta se on selvää, että luupäinen asenne mukaan luettuna hänen tempauksensa tekevät hänestä väistämättä jonkinlaisen hylkiön, jolla ei ole mitään hyvää edessään, tuskin edes tulevaisuutta.
Kun Trevor jää kiinnin näpistyksestä ja ilkivallanteosta rikottuaan pakistanilaisen miehen kodin ikkunat, hän joutuu arviointikeskukseen (assessment centre), jossa on omat rajoituksensa ilmoittautumisvelvollisuuksineen. Kuten arvata sopii, Trevor ei säännöistä piittaa, vaikka uhkana on joutuminen kasvatuslaitokseen (borstal). Kaverina uusissa rötöksissä on keskuksessa kämppäkaverina asuva Erroll, musta nuorukainen. Paradoksi? Brittiskinheadit vastustivat rasismissaan ennen muuta maahanmuuttajia, eivätkä välttämättä aina, vaikkakin varmasti yleensä kyllä, katsoneet kaverin ihonväriä.
Chris Mengesin operoima kamera seuraa tarkasti Trevorin päivänkulkua kaupungin ruohonjuuritasolla, jossa ei ruohoa juuri näy. Tim Roth on vakuuttava debyyttiroolissaan. Musiikkia ei yllättävää kyllä elokuvassa paljon soiteta, mutta alku- ja lopputekstien päällä soi The Exploited.
Made in Britain tehtiin vuonna 1982, ja sillä on selvästi sukulaisuutta pari vuotta aiemmin Suomessa julkaistuun, silloin supersuosittuun elokuvaan Tällä tullaan elämä. Molemmat käsittelivät syrjäytyvien nuorten ongelmia ja esittelivät yhteiskunnan varsin kömpelöitä mutta ehdottomia keinoja asian käsittelyyn. Täytyy sanoa, että didaktisuudessaan Trevorin kuulemma luento siitä, miten asiat lopulta menevät kun koulu ei maistu, on parempi.
– Jari Sedergren 2022