AS TEARS GO BY (1988)

Hongkong oli elokuvan mahtitekijä 1970-luvulta 1990-luvulle. Sen ”toisen aallon” mestarin Wong Kar-wain omaperäinen lahjakkuus paljastui heti esikoisohjauksessa, tarinassa gangsterista, joka yrittää huolehtia öykkärimäisestä ystävästään ja rakastuu tämän kauniiseen serkkuun. Elokuvassa sävähdyttää ”Hongkong noirin” visuaalinen ilme.

***

Wong Kar-wai oli työskennellyt jo vuosia Hongkongin elokuvateollisuudessa, pääasiassa käsikirjoittajana, kun hänelle annettiin ohjattavaksi suositun kantopoppari Andy Laun tähteyttä hyödyntämään pyrkivä elokuva. Wongin mukaan As Tears Go By hahmotettiin alkujaan Andy Lau -elokuvatrilogian keskimmäiseksi osaksi. Ensimmäisessä osassa ”Hero of the Day” päähenkilö olisi ollut teini-ikäinen, Wongin ohjaamassa elokuvassa hän on parikymppinen ja kolmannessa osassa kolmekymppinen, elämässään epäonnistunut gangsteri. Ensimmäistä elokuvaa ei ilmeisesti tehty koskaan ja kolmas osa Final Victory (ohj. Patrick Tam), jonka Wong käsikirjoitti, valmistui ennen keskimmäistä. Käytännössä trilogia-ajatus lienee tyypillinen Hongkongin elokuva-alan markkinointikikka, jonka uskottavuutta nakertaa jo se, että As Tears Go By’ssa päähenkilöä ammutaan päähän ja hän kuolee tai halvaantuu pysyvästi.

As Tears Go By  -elokuvassa Andy Lau näyttelee nuorta gangsteria Ah Wah’ia, joka yrittää huolehtia vastuuttomasta, uhoilevasta ystävästään (Fly) ja rakastuu tämän kauniseen serkkuun (Ah Ngor). Wongin mukaan kaikki tekevät asioita, joita heidän olisi syytä välttää: Wah’n ei pitäisi ihastua naiseen ja hänen ystävänsä yrittää tehdä sellaista, johon hänen fyysiset kykynsä eivät riitä. Elokuvan niukkaa tarinaa rytmittävät toistuvat yhteenotot gangsterien kanssa. Wah yrittää irroittautua väkivallan täytteisestä elämästään. Toiveena on yhteinen elämä Ngorin kanssa, mutta Fly vetää hänet takaisin Kowloonin pahamaineisen osan, Mongkokin, maailmaan.

Wong kertoo saaneensa tuottaja Alan Tangilta hyvin vapaat kädet elokuvan tekemiseen. John Woon A Better Tomorrow -elokuvan (1986) myötä gansterielokuvat olivat kovassa huudossa. ”Halusin tehdä omani, mutta erilaisen kuin mitä Hongkongissa oli siihen mennessä tehty. Halusin tehdä elokuvan nuorista gangstereista.” Nuorten päähenkilöiden elämään keskittyvä gangsteritarina on nostattanut myös rinnastuksia Martin Scorsesen Sudenpesään (Mean Streets, 1973) ja Wong on itsekin kertonut havainneensa yhteneväisyyksiä kiinalaisten ja italialaisten välillä. ”Kun näin Sudepesän ensimmäisen kerran, oli typertynyt, sillä minusta tuntui siltä, että tarina olisi voinut tapahtua yhtä hyvin Hongkongissa.” Lopulta Wong oli ainoastaan lainannut käsikirjoitukseensa Robert de Niron hahmoa, muut pohjasivat enemmän hänen omaan kokemusmaailmaansa. De Niroon pohjaava Ah Wah onkin As Tears Go By -elokuvan kompleksisin hahmo, joka pysyi arvoituksena tekijällekin. Vuosia elokuvan ensi-illan jälkeen, sen uudelleenjulkaisun yhteydessä Wong kertoi pohtivansa edelleen hahmoaan: ”Yritän edelleen ymmärtää henkilöä jota Andy Lau esittää… Hän on gangsteri, mutta en tiedä mitä hän ajattelee tai mikä motivoi häntä… Uteliaisuuteni tällaista hahmoa kohtaan siirtyi myös henkilöihin, joita Leslie Cheung näyttelee myöhemmissä elokuvissani Days of Being Wild ja Ashes of Time.”

As Tears Go By -debyyttiä on kiinnostava katsoa myös Wongin myöhemmän uran näkökulmasta. Elokuvassa eivät ole vielä mukana Wongin taiteelliset luottohenkilöt, kuvaaja Christopher Doyle ja lavastaja William Chang, jotka debytoivat vasta paria vuotta myöhemmin Days of Being Wild -elokuvassa (A Fei jing juen, 1991). Erityisesti Doylen kameratyöskentelyä on pidetty keskeisenä Wongin visuaaliselle tyylille.

– Pasi Nyyssönen 29.3.2011. Lähteenä Peter Brunette, Wong Kar-wai (2005).