Lubitschin ihastuttava romanttisen komedian klassikko kertoo nuorista tavaratalon työntekijöistä, jotka eivät tule toimeen työpaikalla, mutta ovat tietämättään rakastuneet toisiinsa kirjeenvaihdon kautta. Ujohkon miehen ja itsevarman naisen kemia ja charmikas väärinkäsitysten kyllästämä tarina tekevät tästä ajattoman klassikon, joka inspiroi myös elokuvaa You’ve Got Mail (1998).

***

“On tuhat tapaa suunnata kamera, mutta vain yksi niistä on oikea”, kuului Ernst Lubitschin muuan lentävä lause. Kuuluisan kosketuksen, “The Lubitsch Touchin”, haltija tiesi tuon oikean tavan myös elokuvassa Kauppa kulman takana, jota hän itse piti parhaana inhimillisenä komedianaan. Hävyttömästi sekä Neuvostoliiton että natsi-Saksan kustannuksella iloittelevien poliittisten satiirien Ninotchka (1939) ja Ollako vai eikö olla (1942) välissä syntynyt elokuva osoitti Lubitschin hallitsevan myös hillityn elegantin, melankolis-romanttisen tyylilajin. “Koskaan en tehnyt elokuvaa, jossa atmosfääri ja henkilöt olisivat olleet todempia”, Lubitsch kertoi Herman G. Weinbergille.

Elokuva sijoittuu 1930-luvun Budapestiin ja tapahtuu paljolti nahkatavarakaupassa, jonka vanhin myyjä James Stewart käy nimetöntä kirjeenvaihtoa romantiikannälkäisen Margaret Sullavanin kanssa. Kun nainen saa paikan samasta liikkeestä, heidän arkinen suhteensa on kuin kissan ja koiran, kunnes romantiikka pääsee voitolle. Komedian toisena tasona toimii johtajan mustasukkainen epäily, että myyjällä on suhde hänen vaimoonsa. Lisäksi henkilögalleria pitää sisällään joukon mitä mainioimpia tyyppejä, pieniä ihmisiä hyveineen ja paheineen.

Elokuvan huumori syntyy ennen kaikkea kuvitelmien ja todellisuuden kitkaisista yhteentörmäyksistä sekä Samson Raphaelsonin vuolaasta, älykkäästä dialogista. Jokainen vuorosana, katse, hetki, tilanne ovat yhtä harkittuja eikä yhtäkään niistä voisi ottaa pois horjuttamatta elokuvan tasapainoa. Rakenteen tiukkuus ja kulissien koristeellisuus saattavat tuoda mieleen täyteen ahdetun postikortin, mutta se sopii elokuvan ilmeeseen: pienimuotoinen, teemoiltaan yksinkertainen tarina, silmäys ihmisten emotionaaliseen todellisuuteen ohi keskiluokkaisen elämän pinnan ei kaipaa enempää ilmaa ympärilleen. Vaikka “satiirin sulttaani” ei maita olla lempeästi ivailematta sitä nöyristelyä, johon työttömyyden pelko näyttää eräät myyjät ajavan, Kauppa kulman takana on temaattisesti ja tyylillisesti syvästi humaani elokuva, kuten viimeistään loppukohtaus muistettavasti todistaa. Richard Corlissin sanoin legendaarinen kosketus on tässä elokuvassa enemmänkin hyväily. Kauppa kulman takana saattaa tosiaan olla lämpimin kaikista Lubitschin elokuvista, kuten monet kriitikot ovat huomauttaneet, mutta henkilöiden kypsymistä säestävän menetyksen tunteen myötä komediaan hiipii myös hitunen hyistä sävyä. Idyllisen menneisyyden harmoniaa rikkovat katkerat petoksen juonteet, näennäistä onnea tavoitellaan ja ylläpidetään lipevien valheiden avulla. Inhimillisten naamioiden takaa paljastuu toinen todellisuus. Vanha motto “kaikki ei ole sitä miltä näyttää” käy jälleen toteen – tuskin mikään on sitä miltä ensin näyttää. “Jos sinulla on unkarilainen ystävä, et tarvitse vihamiestä”, Lubitsch oli valmis heittämään jo seuraavassa elokuvassaan Tuo epävarmuuden tunne (1941).

– Eri lähteiden mukaan ST