THE TRUMAN SHOW (1998)

Ohjaaja
Peter Weir
Henkilöt
Jim Carrey, Ed Harris, Laura Linney
Maa
USA
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Kesto
102 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Lisätieto
näytöksen 22.8. alustaa arkkitehti Mika Suominen
Ikäraja

Jim Carrey esittää tietämättään tositelevisiotähtenä elämänsä elänyttä miestä, joka alkaa kyseenalaistaa maailmansa rajoja. Miehen asuinsimulaatioksi rakennettu Seahaven-asuinalue heijastelee täydellisesti TV-ohjelman ja sen henkilöhahmojen keinotekoisuutta. Elokuvassa yli-idyllinen vale-esikaupunki on suunniteltu herättämään mahdollisimman vähän seikkailunhalua, ja sen kuvauspaikkana toimi todellinen Seaside-kaupunkiprojekti Floridassa. Postmodernin teknologiatodellisuuden, median ja viihteen lisäksi elokuva saakin pohtimaan kaupunkisuunnittelun vaikutuksia ja mahdollisuuksia.

***

Kuminaamaisena koomikkona alun perin hullunkurisilla 1990-luvun elokuvillaan kuten Nuija ja tosinuija, The Mask – naamio sekä Ace Ventura – luonto kutsuu yleisönsä hurmannut Jim Carrey (s. 1962) siirtyi uran myöhemmässä vaiheessa komedioissaan vakavampienkin aiheiden pariin ohjaajinaan Peter Weir, Milos Forman sekä Michel Gondry. Weirin (Kuolleiden runoilijoiden seura, Todistaja) omaperäisessä, amerikkalaisessa satiirisessa draamakomediassa, The Truman Showssa päähenkilö saa tietoonsa elämänsä olevan sittenkin vain osa live-showta kulissien keskellä studiossa, varta vasten rakennetussa kaupungissa ja ihmisten ympärillään toimivan pelkästään näyttelijöinä. Tällainen on ollut Trumanille vuosikausia, koko elämänsä kestävää olotilaa jatkuvan tarkkailun alaisena. Joka puolella onkin piilokameroita tallentamassa Trumanin jokaista askelta, toimintoa ja elettä. Lisäksi kameroiden 24 tuntia taltioima aineisto lähetetään maailmanlaajuiselle yleisölle.

Paitsi päähenkilönsä tunnetiloja ja eloa lavastetussa ja suunnitellussa ympäristössä, temaattisesti monipuolinen, merkityksiä ja metaforia sisältävä The Truman Show käsittelee aihepiireiltään myös utopiaa, viihdeteollisuutta, massamedian valta-asemaa sekä yhteiskunnan vaikutusvaltaa ihmisiin. Todellisuus asetetaan näin vastakkain keinotekoisen todellisuuden kanssa. Tarkastelun kohteina ovat myöskin Jumala ja hänen olemassaolonsa sekä uskonto yleensä aihepiirin kulkiessa läpi elokuvan tärkeänä teemana. Luolavertartaus on tärkeä allegoria The Truman Showssa. Elokuvan kohtauksissa tulevat ilmi myös jo alusta alkaen Trumanin suhde televisioon, radioon, sanomalehtiin ja puhelimeen median edustajina.

Kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin näkökulmasta Weirin elokuva kyseenalaistaa idean täydellisestä todellisuudesta ja ennustettavat lähiöelämän skenaariot. Kuvitteellinen Seahavenin kaupunki, asuintalo ja naapurusto, jotka kaikki ovat Truman Burbankin mielessä edustaneet hänen maailmassaan jotain aitoa ja oikeaa, onkin luotua utopiaa. The Truman Show esittää kysymyksen ja saa ajattelemaan. Mihin saakka meillä tulisi olla kontrolli omasta ympäristöstä?  Kuvauskohteena toimi Seaside Floridan Pannunkahvassa ja se on alueena kuuluisa arkkitehtuuristaan. Uutta urbanismia edustava suuntaus hallitsevaa kaupunkisuunnittelussa ja kaupunki on saanut piirteitä niin roomalaisesta kuin firenzeläisestäkin arkkitehtuurista. Kaupungissa on eri tyylisuuntia edustavia rakennuksia, jotka edustavat viktoriaanista arkkitehtuuria, uusklassismia, modernismia sekä. postmodernismia

Jim Carrey loistaa niin katsojat kuin kriitikotkin valloittaneena Trumanina ällistyttävässä roolisuorituksessaan. The Truman Show on Carreyn lisäksi ohjaajansa Weirin, kuvauksen, leikkauksen sekä kekseliään juonensa juhlaa. Vaikka kyseessä onkin kevyt, viihdyttävä elokuvakokonaisuus, se saa katsojan pohtimaan mielensä sopukoissa monia syvällisempiäkin kysymyksiä, jotka koskevat varsinkin median hallitsemaa ympärillä olevaa maailmaa, jossa joka päivä elämme. The Truman Shown sanoman voikin nähdä nykypäivänä vain voimistuneen entisestään ja sen olevan ajankohtaisempi kuin ilmestymisensä aikoihin vuonna 1998. Voimakassa nousussa ovat olleetkin tuon ajankohdan jälkeen niin tositelevision, sosiaalisen median kuin valeuutisten kaltaiset ilmiöt.

– Nina Chavchanidzen (Movie Review: The Truman Show by Peter Weir), Daniel Portillan (ArchDaily), PoutyBoyn (”The Truman Show”: In Depth Analysis/Our Movie Life), Rahul Razdanin (The Truman Show, The New Urbanism Movement, And The Lessons For Large Metros), Ahmet Samet Tuncabayinin (Analysis of The Trum an Show with the Help of Jean Baudrillard) ja muiden lähteiden mukaan Joona Hautaniemi 2021