THE SANDWICH MAN (1983)

Uuden aallon tekijäjoukon lähtölaukauksena toiminut episodielokuva kuvaa 1960-luvun vaikeuksien vuosia kolmen lyhytelokuvan kautta. Taiwanin kylmän sodan aikana perheiden ja työläisten rahalliseen ahdinkoon helpotusta tuovat maailmaa uteliaasti ja leikkisästi tutkivat lapset sekä ajoittaiset elämän hopeareunukset.

***

Nopean talouskasvun ja laajamittaisen teollistumisen jälkimainingeissa 1960- ja 70-luvuilla Taiwan kävi läpi jonkinasteista identiteettikriisiä sekä juurettomuuden ja epävakauden aikakautta. Aiemmin pieni saarivaltio oli kokenut historiansa aikana erilaisia hallintoja kuten eurooppalaisten kolonialistien ajan, Qing-imperiumin sekä kiinalaiset nationalistit. Myöhemmin maan täytyi vetäytyä Kiinan ja Yhdysvaltojen väliin vuosikymmenten mittaisen kylmän sodan aikana. Tällaisen pettymyksen kauden ansiosta monet kirjailijat ja luovien alojen edustajat alkoivat luoda uudenlaista taidetta, jossa selkeä taiwanilainen ääni nousi esiin. The Sandwich Man ohjaajinaan Hsiao-Hsien Hou, Zhung Xiang Zeng ja Jen Wan koostuu kolmesta vinjetistä, jotka pohjautuvat Huang Chun-Mingin romaaneihin. Kirjailijana hän on osoittanut olevansa merkittävä tekijä luomassa maan kulttuurista identiteettiä elämäntyönsä ja opetustensa kautta.

Ensimmäinen ja vahvin episodi Taiwanin uutta aaltoa edustavassa ja 1960-luvun yhteiskuntaa kuvaavassa elokuvassa on Hsiao-Hsien Houn The Sandwich Man. Päähenkilönä on köyhä aviomies ja isä Kun-shun, joka yrittää epätoivoisena ansaita rahaa perheensä ruokkimiseen. Keinoksi hän keksii klovniksi pukeutumisen ja kaupungilla ympäriinsä kulkemisen mainostaessaan paikallisia elokuvatapahtumia kävelevänä mainostauluna. Saadessaan hankkeessaan menestystä hän voisi luopua nöyryyttävästä asustaan. Tosin hänen pieni poikansa on jo tottunut hänen maalattuihin kasvoihinsa, ettei hän enää tunnista häntä ilman meikkiä. Yhtäläisyyksiä on havaittavissa selkeästi Kun-shunin ahdingon sekä Taiwanin oman kulttuurikriisin välillä. Optimistisesta johtopäätöksestä huolimatta kaunis osuus tuo esiin synkkiä kysymyksiä köyhyydestä, yhteiskunnasta ja kansallisesta identiteetistä.

Toisen vinjeteistä, Zhuang Xiang Zengin ohjaaman Vicki’s Hatin keskiössä on kaksi matkustelevaa kauppiasta, joiden tehtävänä on myydä keittimiä maaseudulla. Linilla on raskaana oleva vaimo, jota hänen on elätettävä, kun Wang puolestaan solmii epätodennäköisen ystävyyssuhteen nuoren koulutytön, Vickin kanssa, joka ei koskaan nosta hattuaan. Teoksen sävy on lähes kauttaaltaan epätoivoinen ja ennakoi traumaattista loppua molemmille miehille. Vaikka Vicki’s Hat ei ole lyhytelokuvana niin taitavasti toteutettu kuin The Sandwich Man, suhtautuu se tylymmin eriarvoisuuteen ja köyhtymiseen liittyviin kysymyksiin taiwanilaisessa ympäristössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat myös kulutustavaroiden nousu, Japanin vaikutus sekä maaseudun ja kaupunkien välinen suhde.

Viimeinen ohjauksista, Jen Wanin The Taste of Apples on luonteeltaan kevyin ja hauskin elokuvan kolmesta episodista. Kuitenkin sen rikas satiiri tarkoittaakin, että nauru peittää alleen synkimmänkin viestin. The Taste of Apples on myös ainoa tarinoista, joka käsittelee vaurastumista. Onnettomuuden jälkeen Chiang A-Fa joutuu perheensä kanssa sairaalaan, jonka ylellisyys ylittää heidän villeimmät unelmansa. Eversti haluaa sovittaa onnettomuuden ja päästää perheen osaksi suhteellisen varakasta elämää, jota heidän työtoverinsa ja ystävänsä alkavat pian kadehtia.

Kaiken kaikkiaan triptyykki tarjoaa katsojalle oivan katsauksen taiwanilaiseen elokuvaan ja tämän maailmankolkan arkipäivään. Tuloksena on mielenkiintoinen, ajatuksia täynnä oleva kertomusten kokoelma. Elokuvalla on myös paljolti historiallista arvoa kuvatessaan Taiwanin tilaa, sen henkilöhahmoja ja perheitä 1960-luvun alun vaikeina aikoina. The Sandwich Man oli aikoinaan kotimaassaan yllätysmenestys mahdollisesti eniten sen tuoreen vetovoiman takia, sillä siinä elämän realiteetit tuotiin varsin tarkasti esille. Huang Chun-Mingin kronikka taiwanilaisten siirtymisestä maaseudulta kaupunkeihin ja perinteestä moderniin elämään yhteiskunnan ongelmineen osoittautui nuoremman sukupolven elokuvantekijöille toimivaksi etsiessään tuoretta näkökulmaa taiwanilaiseen elokuvaan.

–  Jean-Babtiste de Vaulxin (CineScope), Andrew Sarochin (Far East Films) ja Jonny Sweetin (The Wee Review) mukaan Joona Hautaniemi 12.9.2023