REBELS OF THE NEON GOD (1992)

Ch'ing shaonien na cha
Ohjaaja
Tsai Ming-Liang
Henkilöt
Chen Chao-jung, Jen Chang-Bin, Lee Kang-Shen
Maa
Taiwan
Tekstitys
English subtitles
Kesto
106 min
Teemat
Kopiotieto
DCP
Ikäraja

Taipein metropolin sykkeeseen sijoittuvassa nuorten vieraantuneisuutta käsittelevässä debyytissä kapinoiva Hsiao Kang lopettaa koulunkäynnin, ja pikkurikolliset joutuvat vaikeuksiin ryösteltyään puhelinkoppeja ja pelihalleja. Tsai etsi vielä pitkien otosten tyyliään, mutta hänessä voi jo aistia uuden aallon mestarien Edward Yangin ja Hou Hsiao-hsien perinnön jatkajan.

***

Tsai Ming-liang erottuu Taiwanin uuden aallon varhaisemmista ohjaajista, Hou Hsiao-hsienistä ja Edward Yangista. He ovat eri ikäpolvea – Hou ja Yang ovat syntyneet 1947, Tsai 1957 – ja erilaisia myös kulttuurisilta taustoiltaan. Houlla ja Yangilla on vahvat siteet manner-Kiinaan. Tsai on puolestaan viettänyt nuoruutensa Malesiassa. Myös heidän esteettiset ja tyylilliset painotuksensa ovat erilaisia. Hou viihtyi pitkään historiallisten ja maaseudulle sijoittuvien aiheiden parissa kehittäen omintakeista ilmaisuaan. Yang on puolestaan modernin Tawainin kuvaaja, joka on elokuvissaan liikkunut sulavasti melodraamasta komediaan. Heistä poiketen Tsai Ming-liang on pitäytynyt alusta lähtien urbaanin vieraantuneisuuden kuvauksessa ja minimalistisessa ilmaisussaan.

Tsain ensimmäinen elokuva, Rebels of the Neon God edustaa hänen tuotantonsa konventionaalisinta ääripäätä. Siinä Tsai hahmottaa temaattisen ja kerronnallisen universuminsa sekä taiteellisen visionsa, joita hän työstää eteenpäin neljässä seuraavassa elokuvassaan (Eläköön rakkaus (Aiqing wansui, 1994), He liu (River, 1997), Dong (Hole, 1998) ja Ni neiban jidian (What time is it There?, 2001). Ne ovat kuin debyyttiohjauksen abstrahoituneita ja suodattuneita versioita. Itsepintaisesti tiukassa tyylissään pitäytyvää tekijää onkin verrattu maalariin, joka pakkomielteisesti tutkii yksittäistä väriä ja tekee minimaalisia muutoksia peruskompositioon pyrkiessään kärsivällisesti tavoittamaan jotakin tarkkaa ja vaikeasti tavoitettavaa merkitystä. Tsain ”perusvärinä” on yksinäisyyden tunnelma ja mielentila sekä urbaani eristäytyneisyys. Peruskomposition ideaa vastaa elokuvallisen maailman tarkastelu minimalistisesta, etäännytetystä perspektiivistä, jota luonnehtivat tarkat kuvarajaukset ja pitkät otokset.. Kiehtovasti Tsain elokuvat ovat yhtä aikaa sekä traagisia että koomisia. Tragiikka nousee päähenkilöiden yksinäisyydestä ja onnettomuudesta. Komedia puolestaan siitä, että Tsai paljastaa katsojalle enemmän kuin mitä hänen henkilönsä näkevät: todellisuudessa he eivät ole niin yksin kuin luulevat.

Rebels of the Neon Godissa on kaksi toistaan sivuavaa tarinalinjaa. Ensimmäisessä kaksi nuorta vetelehtijää, Ah Ping ja Ah Tze kuluttavat päivänsä pikkurikosten parissa ryöstäen kolikoita maksupuhelimista ja peliautomaateista. Toinen tarina kertoo päivänsä ahkerasti koulussa viettävästä Lee-opiskelijasta, joka ei tule toimeen vanhempiensa kanssa. Vähitellen Leestä nousee nuori kapinallinen, joka hylkää koulun ja ajautuu törmäyskurssille ympäristönsä kanssa.

Elokuva Neon God tarkoittaa kiinaksi nuorta Nezhaa. Kiinalaisessa mytologiassa Nezha on kapinoiva jumalhahmo, joka tunnetaan uhmakkuudestaan vanhempiaan kohtaan. Tsain elokuvan nimi viittaa myös uuteen taiwanilaiseen sukupolveen, joka on jättänyt taakseen maaseutuyhteiskunnan sekä manner-Kiinan kaipuun ja siihen kohdistuvan nostalgian. Entisten arvojen, vanhojen jumalien, tilalla on modernin suurkaupungin ja amerikkalaisen individualismin höystämä arvomaailma ja juureton mielentila. Vanhoja jumalia edustavat vanhemmat sekä perinteinen uskonnollisuus, joka tulee esille Leen äidin buddhalaisten rituaalien kautta. Taipei on sykkivä kulissi tälle muutokselle, josta Tsain elokuvien nuoret oirehtivat.

– Rapfogel, Tsai Ming-Liang: Cinematic Painter, Senses of Cinema -verkkolehti ja muiden lähteiden mukaan Pasi Nyyssönen 3.4.2007