SITTENKIN SANKARI (1942)

For Me and My Gal / Hjält trots allt
Ohjaaja
Busby Berkeley
Henkilöt
Judy Garland, Gene Kelly, George Murphy
Maa
Yhdysvallat
Tekstitys
ei tekstitystä
Kesto
102 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 16 mm (kulunut kopio)
Ikäraja

Vuonna 1942 Hollywood riensi sotaan ja Garland liittyi palvelukseen valkokankaan etujoukoissa. Hellästä revyynostalgisoinnista ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuvaksi propagandapaukuksi kehittyvä Sittenkin sankari oli ohjaaja- ja koreografimestari Busby Berkeleyn suosikki omasta tuotannostaan. Gene Kelly nähdään ensimmäisessä elokuvaroolissaan egoistisesta artistiluihusta patriootiksi kasvavana vaudevilletähtenä.

***

Busby Berkeleyn suosikki omasta tuotannostaan – siitä huolimatta, ettei numeroita koskaan (koreografimestarin tyylille ominaisesti) ”avata” vaan ne pysyvät aina (Fossen Cabaret’n lailla) näyttämötodellisuuden osana. Näyttelijäperheen pojalla ja ensimmäisen maailmansodan upseerisveteraanilla Berkeleyllä oli epäilemättä herkkä kohta elokuvan tarinalle, joka ylätasollaan kertoo amerikkalaisen vaudeville- ja revyykulttuurin evoluutiosta sota-ajan viihdytyskiertueiden käyttövoimaksi. Gene Kellyn henkilökohtaisten viihdetaiteellisten ura-ambitioiden sekä patrioottisen kutsumuksen repimä hahmo on ilmiselvä omakuva, rajumpi versio Mickey Rooneyn vastaavasta piirrelmästä elokuvassa Babes on Broadway.

Garland on hurmaavimmillaan, mistä näytteeksi kelpaa mikä tahansa numero: ”elävä nukke” -laulu ”Oh, You Beautiful Doll”, duetot Kellyn kanssa (nimikappale sekä ”When You Wore a Tulip”), ajatusten harhailu ”After You’ve Gone” -numeron aikana, lopun villi maailmansotapotpuri. Elokuva kuuluu silti vaikean roolin kautta valkokankaalla debytoivalle Kellylle, joka on alussa suoranainen viettelijä- ja opportunistikonna. Kohtaus, jossa Kelly murskaa kätensä matka-arkun kannen väliin välttyäkseen armeijapalvelukselta on huuto musikaaligenren ja Hollywoodin propagandakoneiston rattaissa. Lopun päälleliimatun oloinen rintamajakso – jossa Kelly pelastaa haavoittuneita ja osoittaa olevansa ”sittenkin sankari” – kuvattiin vasta sen jälkeen, kun koeyleisöt tyrmäsivät elokuvan alkuperäisessä muodossaan. Sota-ajan yleisö ei pitänyt soveliaana sitä, että asevelvollisuutta pakoillut – joskin sittemmin viihdytysjoukkoihin liittynyt – päähenkilö olisi saanut lopussa Garlandin ilman rautalangasta väännettyjä urhoollisuudenosoituksia.

– PK 26.8.2022