KULMAN KUNDIT – BOYZ N THE HOOD (1991)

Boyz n the Hood
Ohjaaja
John Singleton
Henkilöt
Ice Cube, Cuba Gooding Jr., Morris Chestnut, Laurence Fishburne
Maa
USA
Tekstitys
suom. tekstit/svensk text
Kesto
112 min
Teemat
Kopiotieto
KAVI 35 mm
Ikäraja

24-vuotiaan John Singletonin ohjaama rankka lähiökuvaus ilmestyi samana vuonna, jolloin poliisi pahoinpiteli Rodney Kingin, ja on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Los Angelesin South Centralissa jengiväkivallan keskellä asuvista kaveruksista kertova elokuva tarkentaa uutisten ulkopuolelle jääviin kohtaloihin ja tragedioihin. Soundtrackilla soi hiphop, ja rooleissa nähdään mm. räppäri Ice Cube.

***

Ensimmäisiä Spike Leen vanavedessä esiin tulleita nuoria mustia amerikkalaisohjaajia oli John Singleton, jonka debyyttielokuva Kulman kundit herätti paljon kohua ja puhetta ensi-iltansa aikoihin. Vaikka Elokuva onkin voimakas, puhutteleva ja sanomaltaan ajankohtainen, eniten julkisuutta saivat jengikahakat ja ampumavälikohtaukset, joita sattui elokuvan esitysten yhteydessä Yhdysvalloissa

Afrikkalais-amerikkalaisen elokuvan uusi aalto on kulkenut käsi kädessä rotupoliittisesti tiedostavan nuorisokulttuurin, hiphopin ja rapin kanssa (esim. Kulman kundien ja New Jack Cityn pääosissa esiintyi rap-tähti). Yhdysvaltain mustien tekemiä 90-luvun alun elokuvia onkin tarkasteltu ja arvioitu ennen kaikkea mustina ja mustille suunnattuina elokuvina. Tämä ei ole välttämättä huono asia, mutta seurauksena on usein ollut, ettei afrikkalais-amerikkalainen elokuva ole saanut ansaitsemaansa kohtelua täysverisenä elokuvana. Sen taiteelliset ja elokuvahistorialliset arvot on helposti ohitettu ja huomio usein keskitetty vain siihen, miten onnistuneesti elokuvat työstävät omaa kulttuuriaan.

Kulman kundit on pinnaltaan tyypillinen poikien kasvu- ja ystävyystarina. Se siirtyy lapsuuskuvien kautta kertomaan kolmen hieman alle parikymppisen mustan pojan varttumisesta miehuuteen väkivallan ja rikollisuuden mutta toisaalta myös tavallisten perheiden arkisen elämän täyttämässä kaupunginosassa Los Angelesissa.

 

Elokuvasta puuttuu kuitenkin osittain poikien kasvutarinoille tyypillinen nostalgia, huoleton hauskanpito ja harmittomien pikku pulmien parissa askartelu. 23-vuotias käsikirjoittaja-ohjaaja John Singleton ei kuvaa romantisoivasti haikaillen mennyttä aikaa vaan ympäröivää nykytodellisuuttaan, jossa lapset oppivat tuntemaan eri aseiden ominaisuudet ennen kuin kertotaulun ja jossa kuollut mies takapihalla ei ole mikään harvinaisuus.

 

Kulman kundien keskiössä käyskentelevät Tre (Cuba Gooding Jr.), Ricky (Morris Chestnut) ja Doughboy (Ice Cube) edustavat kolmea kärjistetyn tyypiteltyä vaihtoehtoa suurkaupungin mustan nuorukaisen elämänuraksi. Tre on opiskelemaan motivoitunut koulutetun perheen poika ja Doughboy on vankilakierteessä elävä crackin välittäjä. Ricky taas valitsee urakseen jalkapalloilun, joka ammattilaisurheiluna houkuttelee mahdollisuudella yliopistostipendiin ja sosiaaliseen arvonnousuun.

Vaikka Kulman kundit ei sanottavasti poikkea tyyliltään tavallisesta Hollywood-elokuvasta, se on tulvillaan rauhatonta ja särisevää energiaa, Spike Leen Kuumasta päivästä tuttua jatkuvan räjähdysalttiuden tùnnetta. Poikien asuinalueen yllä taukoamatta pörräävien helikopterien ja vähän väliä ujeltamaan yltyvien poliisiautojen hermostuttava ääni täyttää elokuvan äänitilan ja rassaa ihmisiä yliherkästi reagoiviksi. Aggressiivinen poliisi öisellä kadulla voi olla yhtä vaarallinen kuin murtovaras talossa. Aseet ovat aina ladattuja ja liipasin herkässä.

Elokuvan yksi keskeinen viesti on, että jokainen poika tarvitsee voimakkaan isähahmon kasvattajakseen. ”Sinun on opetettava hänet mieheksi, sillä siihen minä en pysty”, sanoo Tren äiti jättäessään pojan isälleen kasvatettavaksi. Eikä elokuvan mieskeskeisessä maailmassa siihen pysty muutkaan äidit. Tren isästä, Furious Stylesista (Larry Fishburne), kasvaakin esikuva sille, mitä Singleton näkee afrikkalais-amerikkalaisen yhteisön tarvitsevan: voimakas, vastuuntuntoinen ja syntyperästään ylpeä mies, jolla on kunnianhimoa ja uskoa itseensä.

Kulman kundit on voimakkaasti sanomaelokuva. Nuoruuden paatoksella se kertoo, ettei afrikkalais-amerikkalaisen yhteisön pidä antautua valkoisten viitoittamalle itsetuhon tielle, vaan sen on itse otettava itseään niskasta kiinni. Yhteisössä on voima ja tulevaisuus, soi Kulman kundien rap.

– Hanna Kangasniemi