LENTÄVÄ VAARA 3D (1954)

Tutkijat alkavat mystisesti kuolla huippusalaisessa tutkimusyksikössä New Mexicon autiomaassa. Asiaa tutkimaan kutsutaan tohtori David Sheppard, ja alkaa vaikuttaa siltä, että sabotaasin lähde on talon sisällä. Elokuvan ytimessä on sittemmin 2001: Avaruusseikkaulussa hyytävästi käsitelty ajatus koneesta, joka varastaa vallan ihmisiltä. Vaikka Lentävän vaaran holtittomat robotit tuovat enemmän mieleen Doctor Who -sarjan koomiset Dalekit, 3D-buumin häntäpäässä tehty scifi-elokuva pitää otteessaan loppuun asti ja huokuu kylmänsodan ajan vainoharhoja.

***

Herbert L. Strockin ohjaama ja leikkaama Lentävä vaara (Gog, 1954) perustui tuottajana toimineen Ivan Torsin tarinaan. Alkuperäiseltä nimeltään tämä OSI-trilogian (Office of Scientific Investigation) kolmas osa oli Magog and Space Station, U.S.A., mutta sai New Yorkin ensi-iltaan mainosnimekseen Gog, the Killer. Raamatusta tuttuja nimiä tietenkin: Gog viittaa kuninkaaseen ja Magog tuntemattomaan maahan Hesekielin kirjassa ja Johanneksen ilmestyksessä. Ne varoittavat kuninkaan poikaa erilaisista vaaroista. Trilogian ensimmäinen osa Magnetic Monster ilmestyi alkuvuonna 1953 ja toinen Riders to the Stars alkuvuonna 1954. Elokuvilla ei ole minkäänlaista yhteyttä toisiinsa tarinatasolla.

Oikeastaan Gog on tieteellisestä ja huolellisesti kokoonpannusta sotisovastaan huolimatta murhatrilleri. Uuden Meksikon salaisessa maanalaisessa laboratoriossa työskennellään kiivaasti tieteessä ajankohtaisten asioiden parissa: kohteina ainakin syväjäädytys, auringon säteily, yliäänen ominaisuuksia ja jopa anestesian eri muodot.

Huipputurvallisena pidettyyn laboratorioon pääsee kuitenkin tunkeutumaan joku tai jokin, joka murhaa tiedemiehiä. Turvallisuus on tietokoneistettu järjestelmään, joka kantaa nimeä Novac (= Nuclear Operative Variable Automatic Computer). Järjestelmä puolestaan ohjaa robotteja, joiden nimet ovat Gog ja Magog. Näistä roboteista, jota mainoksissa nimitettiin ”teräksiseksi Frankensteiniksi”, on vaikea päästä eroon…

Lentävä vaara on mainio johdatus moniin 1950-luvun alun kiintoisiin tieteellisiin pohdiskeluihin. Mutta se on vahvasti myös kylmän sodan tarina: laboratorio on pitkälle suojattu jopa atomipommin räjähtämiseltä ja tunkeutumisen takana on pyrkimys tuhota avaruusasemasuunnitelma alkuunsa. Avaruusasemalta voitaisiin tarkkailla koko maailmaa niin, ettei yllätyksiä pääsisi tapahtumaan: siksi juuri amerikkalaisten, ”meidän”, tuli päästä ensimmäisenä avaruuteen. Konkreettisena uhkana oli elokuvassakin esitelty miljoonien ihmisten kuolema kaupunkien täystuhossa.

Osa lavasteista on kierrätystä tai ainakin lainaa aiemmista sci-fi -elokuvista. Osa esitellystä tekniikasta – lentokoneista yms. – on taas Yhdysvaltain armeijan esittelyä, vaikkakin vain pienoismalleina, minkä tarkkakatseinen toki huomaa.  Kiintoisa tekninen yksityiskohta on erään lentokoneen kyky pysyä pois tutkan havinnoista, mikä ennakoi tulevaisuuden stealth-tekniikkaa.

–  Jari Sedergren 2022