KONOPIELKA (1981)

Ohjaaja
Witold Leszczynski
Henkilöt
Krzysztof Majchrzak, Anna Seniuk, Joanna Sienkiewicz
Maa
Puola
Tekstitys
English subtitles
Kesto
88 min
Teemat
Kopiotieto
35 mm
Ikäraja

Witold Leszczyński oli yksi puolalaisen elokuvan persoonallisimmista tekijöistä. Edward Redlińskin romaanin filmatisointi Konopielka pohtii pilke silmäkulmassa perinteen ja edistyksen kysymyksiä. Visuaalisesti vahva elokuva sai ensi-iltansa sotatilan aikana vuonna 1982.

***

Witold Leszczyński (1933-2007) valmistui Łódźin elokuvakoulusta ensin kuvaajaksi ja sen jälkeen ohjaajaksi. Hän ei 2000-luvulle jatkuneen uransa aikana tehnyt kuin kahdeksan elokuvaa, joista viimeisen Vanha mies ja koira (Stary człowiek i pies, 2008) saattoi valmiiksi hänen pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa Andrzej Kostenko. Voimakas visuaalinen pelkistäminen ja herkkyys henkilöiden sisäisen maailman kuvauksessa näkyvät selvästi jo esikoisohjauksessa Matteuksen päivät (Żywot Mateusza, 1968).

Konopielka pohjautuu Edward Redlińskin samannimiseen romaaniin vuodelta 1973. Leszczyńskin tekemä käsikirjoitus valmistui jo seuraavana vuonna, mutta elokuvaa ei laitettu tuotantoon, koska sen katsottiin kritisoivan liiaksi kehitysuskoa.

Solidaarisuus-liikkeen saavuttamaa neuvotteluvoittoa elokuussa 1980 seurasi Puolassa hieman vapaampi kausi. Silloin tuotantoon ohjattiin sellaisia elokuva, joita ei aikaisemmin ollut saanut tehdä. Myös Leszczyński sai nyt luvan tehdä elokuvansa Konopielka.

Vapaampi kausi päättyi sotatilan julistamiseen 13.12.1981. Konopielka sai siis ensi-iltansa sotatilan aikana 13.9.1982. Myös yleisö löysi elokuvan sen sisältämän huumorin ja alastomuutta korostaneen markkinoinnin avulla. Konopielka keräsi elokuvateattereihin päälle 900 000 katsojaa.

Elokuva kertoo sähkön ja sivistyksen tuomisesta syrjäiseen kylään. Sivistyksen tuojana on nuori opettajatar, joka saa päähenkilö Kaziukin pään pyörälle. Nimi Konopielka ei ole mitenkään yksiselitteinen. Ensinnäkin se voi viitata keväällä kierävien laulajien laulamiin lauluihin. Toiseksi sana voidaan kääntää hampuksi, jolloin se on myös tytön tai neidin metafora. Kirjassaan Redliński liittää sanan nimenomaan opettajattaren yhteyteen ja samalla linjalla jatkaa myös Leszczyński. Elokuvassa Kaziuk näkee unta opettajattaresta, joka seisoo alastomana hamppupellossa.

Kansanperinteessä hamppu yhdistetään yleensä hedelmällisyyteen ja rikkauteen, mutta myös hautajaisjuhlallisuuksiin ja yhteyteen epäpuhtaiden voimien kanssa. Nämä useat merkitykset ovat kaikessa moninaisuudessaan läsnä niin Redlińskin romaanissa kuin Leszczyńskin filmatisoinnissa.

– Jarno Hänninen 15.2.2024