Elia Suleimanin läpimurtoelokuva on omaperäinen, absurdi ja hiljaisen hauska tutkielma palestiinalaisesta identiteetistä. Perinteisen juonen sijaan elokuva rakentuu pienistä, näennäisesti irrallisista hetkistä ja kohtaamisista, jotka muodostavat vähitellen mosaiikin arjesta, muistista ja kuulumisen tunteesta.

***

Matkan varrella tavataan muun muassa asunnonetsinnän kanssa kamppaileva näyttelijä, matkamuistokauppias, juoruilevia sukulaisia sekä sotilaita, joiden toiminta saa välillä lähes surrealistisia piirteitä. Suleiman kuvaa ympäristöään tarkkaavaisesti, kuivalla huumorilla ja vähäeleisellä ironialla, mikä tekee tavallisistakin tilanteista yllättäviä ja paljastavia.

Venetsian elokuvajuhlilla ensi-iltansa saanut kahteen osaan jakautuva elokuva liikkuu Nasaretin henkilökohtaisten muistojen ja Jerusalemin poliittisen todellisuuden välillä. Tuloksena on lämmin, tarkkanäköinen ja usein erittäin hauska elokuva, joka pohtii, mitä palestiinalaisuus tarkoittaa ihmisille, joiden elämä rakentuu jatkuvien rajojen, muistojen ja ristiriitojen keskelle. Hiljainen mutta vaikuttava teos yhdistää arjen komediaa, poliittista pohdintaa ja elokuvallista runoutta.

– Otto Kylmälä 2026