Kino Reginan syyskaudella nähdään elokuvataiteen uranuurtajia Wes Andersonista Robert Altmaniin ja Yasuzō Masumuraan. Elokuvahistorian alkutaipaleelta matkataan veret seisauttavan kauhun pariin sekä nautitaan rakastetuista Jane Austen -filmatisoinneista. Keskiviikkona 1.10. alkava ohjelmisto on nyt julkaistu ja liput myynnissä.
Mielikuvituksellisesta, pastellinvärisestä kuvakielestään tunnettu Wes Anderson (s. 1969) kuuluu modernin elokuvan suuriin ohjaajanimiin. Satukirjamaiset miljööt, riemukkaat ensemblet ja hallittu huumorintaju kuuluvat ohjaajalegendan tavaramerkkeihin. Laajassa teemasarjassa nähdään mm. hulvaton debyyttielokuva Bottle Rocket (1996), nostalginen Moonrise Kingdom (2012) sekä science fiction -komedia Asteroid City (2023).
Andersonin oppi-isän Robert Altmanin (1925–2006) tyyliin kuului vallalla olevien normien haastaminen, improvisointi ja laajat näyttelijäensemblet. Läpimurtoelokuva M.A.S.H. (1970) sekä yli 20 henkilöhahmon tarinat kertova Nashville (1975) johdattavat katsojan Altmanin omaleimaisen kerronnan pariin. Musiikkivideoilla mainetta niittäneen Jonathan Glazerin (s. 1965) elokuvissa puolestaan yhdistyvät genrekokeilut, kliininen tarkkuus sekä syvä inhimillinen jännite. Glazerin tuotannosta nähdään kaikki pitkät ohjaukset mm. tabuja rikkonut Birth (2004) ja The Zone of Interest (2023).
Kapinallisia naisia ja viktoriaanisia salonkeja
Syksyn aluksi kohotamme maljan 150 vuotta sitten syntyneelle, Italian ensimmäiselle ja tuotteliaimmalle naisohjaajalle Elvira Notarille (1875–1946). Notarin sensuurihaasteita kohdanneet melodraamat rakentuvat usein vahvojen naishahmojen sekä napolilaisen elämäntavan ympärille. Koskettava ja ajankohtainen Palestiinalaisia naisia -teemasarja antaa äänen arabitaustaisille naistaiteilijoille. Elokuvien näkökulma ulottuu maanpaosta rintamalle, omakohtaisesta kollektiiviseen ja poliittisesta intiimiin henkilöhistoriaan.
Japanilaisen elokuvan provokaattorin Yasuzō Masumuran (1924–1986) tuotannossa naisen asema ja seksuaalisuus purkautuvat intensiivisen emotionaalisen kudoksen läpi. Teemasarjan kohokohtia ovat psykologinen oikeussalidraama A Wife Confesses (Tsuma wa kokuhaku suru, 1961) sekä geishaksi pakotetun naisen kostotarina The Spider Tattoo (Irezumi, 1966). Ruotsalaisen kansankodin konventioita ravistelleelta Mai Zetterlingilta (1925–1994) nähdään mm. feministinen klassikkoteos The Girls (Flickorna, 1968).
Romantiikkaa syksyyn tuo valikoima parhaita Jane Austen -filmatisointeja, jotka paljastavat naisten hienovaraisia sosiaalisia kamaritansseja rakkauden, statuksen ja ajan muutoksen keskellä. Teemasarjassa nähdään mm. Emma Thompsonin käsikirjoittama ja tähdittämä Järki ja tunteet (Sense and Sensibility, 1995) sekä Amy Heckerlingin moderni Austen-tulkinta Clueless (1995).
Psykedeelistä väkivaltaa ja mystiikkaa
Elokuvan ensimmäisiin vuosikymmeniin tutustutaan itävaltalaisen G. W. Pabstin (1885–1967) retrospektiivin kautta. Sarjaan kuuluu Louise Brooksin tähdittämä mykkäkauden klassikko Pandora’s Box (Die Büchse der Pandora, 1929) sekä natsien kieltämä pasifistinen sotaelokuva Westfront 1918 (1930). Dokumenttielokuvan isäksi nostetun Robert Flahertyn (1884–1951) perintöä tutkitaan Sami van Ingenin tuoreen essee-elokuvan Cast of Shadows (2025) ja sitä seuraavan paneelikeskustelun avulla.
Unkarilaisen elokuvan uranuurtaja Miklós Jancsó (1921–2014) tunnetaan pitkistä, huumaavista otoksistaan, jotka muodostavat fyysisiä ja filosofisia tansseja vallan rakenteiden ympärillä. Hänen tuotannostaan nähdään mm. sisällissodasta kertova avainteos The Red and the White (Csillagosok, katonák, 1967) sekä kolmentoista otoksen elokuva Winter Wind (Sirokkó, 1969).
Chileläissyntyinen Alejandro Jodorowsky (s. 1929) vie katsojat toisenlaiseen transsiin. Symboleja, mystiikkaa ja psykedeelistä väkivaltaa tulvivat elokuvat ovat matkoja alitajuntaan, hengellisyyteen ja identiteettiin. Teemasarjassa esitetään mm. traumoja ja sirkustaidetta yhdistelevä Santa Sangre (1989) sekä barokkinen tehosekoitin The Holy Mountain (La montaña sagrada, 1973).
Kauhua Pohjantähden alla
Kauhunvärinöitä aiheuttaa vampyyrielokuvien sarja, jossa eri maiden janoiset kuoleman lähettiläät tihkuvat viettelyä ja ikuista nuoruutta. Unohtaa ei sovi myöskään trilogiataivasta, jossa nautitaan Evil Dead -trilogian (1981–1992) ikonisesta kauhusta huumorin ja verenroiskeen sävyttämänä maratontapahtumana. Perheen pienimmille on tarjolla keveämpiä pelotuksia ystävällisten kummitusten ja haamujen saapuessa säikyttelemään oman teemasarjan verran.
Poikkeuksellisen vahvassa kotimaisen elokuvan ohjelmistossa tarkastellaan kauhun lisäksi 1 343,6 kilometriä pitkää itärajaa, jota elokuvantekijät ovat lähestyneet niin pelon kuin mytologian kautta. Lauri Piispan kuratoimassa Raja-sarjassa nähdään mm. Ville Salmisen koskettava karjalaiskuvaus Evakko (1956) sekä Renny Harlinin kylmän sodan kulttielokuva Jäätävä polte (Born American, 1986).
Uuden Fennada-elokuvastudiota käsittelevän kirjan myötä syvennytään Kulosaaren unelmastudion merkkipaaluihin, joihin lukeutuvat Edvin Laineen klassikkoteokset Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970). Väinö Linnan romaanitrilogiasta nähdään syksyllä myös Lauri Maijalan odotettu Täällä Pohjantähden alla -näytelmä, joka saa ensi-iltansa Kansallisteatterissa 24.9.
Syyskauden (1.10.–1.2.) liput ovat nyt myynnissä. Tervetuloa elokuviin!
