kinoregina_admin | 23.1.2023 Maailmankirjallisuuden klassikoista Andrzej Wajdaa on syvällisimmin kiehtonut Dostojevski, jonka Riivaajat-romaani kääntyi elokuvaksi ranskalaisella rahalla – Varsovan saadessa esittää Moskovaa. Uudelleen ajankohtaiseksi käyneessä tarinassa joukko utopistisosialisteja (mm. Isabelle Huppert) pyrkii uudistamaan venäläisen yhteiskuntajärjestyksen väkivalloin.
kinoregina@kavi.fi | 25.5.2020 Hannu Salaman kesäillalta ja ördäykseltä tuoksuva kirjallinen sensuuriklassikko uskaltauduttiin saattamaan valkokankaalle länsinaapurissamme, mutta Suomessa elokuvatarkastamo niisti siitä jälleen aimo annoksen ”jumalanpilkkaa” pois. Sensuuripoistot on palautettu KAVIn filmikopioon, joka saa lyhentämättömässä muodossaan Helsingin ensi-iltansa.
kinoregina@kavi.fi | 25.5.2020 Pääkaupungin sydämessä -erikoisnäytöksessä nähdään keskustakirjaston lähiympäristöön sijoittuvia dokumentteja ja televisio-ohjelmia eri vuosikymmeniltä. Esitellyiksi tulevat mm. VR:n tavaramakasiinit, päärautatieasema, Sokoksen tavaratalo, marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, eduskuntatalo, Finlandia-talo sekä monet muut lähitienoon kohteet. Lisäksi Hannu Karpo kippaa ohjelmassaan kuorma-autollisen perunoita nykyisen kansalaistorin liepeille, ja katsojat saavat ihmetellä, kuinka köyhien lisäksi myös kansanedustajat säntäävät hamstraamaan itselleen ilmaista ravintoa.
kinoregina@kavi.fi | 25.5.2020 Helsinkiin sijoittuvassa koko perheen komediassa Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955) tuttu parivaljakko päätyy hakemaan töitä naisvaltaiselta päivähoitoalalta. Slapstick-huumoriin ja suomalaiseen rillumarei-perinteeseen nojaavat Pekka ja Pätkä -farssit nousivat kansan suosikeiksi 1950–60-luvuilla. Filmit ovat mainioita aikansa kuvauksia, ja niiden kaupunkikuvissa on nostalgiaa. Puistotäteinä-elokuvaa kuvattiin eri puolilla Helsinkiä, kuten Töölössä talvipuutarhassa, Kumpulan maauimalaissa, Eirassa Tähtitorninmäellä, Hakaniemessä Säästöpankinrannassa, Jätkäsaaressa […]
kinoregina@kavi.fi | 7.2.2020 Tony Lip on ovimies Bronxin italian-amerikalaisilta kulmilta. Hän saa työn Dr. Don Shirleyn autonkuljettajana. Don Shirley on tummaihoinen maailmanluokan pianisti, jonka konserttikiertue ulottuu Manhattanilta aina syvään Etelään. Kiertuematkallaan Lip ja Shirley luottavat ”vihreään kirjaan” (Green Book), joka kertoo heille ne harvat paikat, jotka tuolloin olivat turvallisia afroamerikkalaisille. He kohtaavat rasismia ja vaarallisia tilanteita, mutta myös […]
kinoregina_admin | 10.12.2019 Henry Murgerin romaaniin perustuvassa elokuvassa albanialainen taidemaalari, ranskalainen kirjailija ja irlantilainen säveltäjä ystävystyvät ja yrittävät selviytyä taiteellaan Pariisissa. Vieraalla kielellä näytellyt Matti Pellonpää palkittiin roolistaan Euroopan parhaana miesnäyttelijänä. Elokuva on esitetty Berlinalessa kahdesti: vuonna 1992 sekä uudelleen vuonna 2014 osana tuottaja-levittäjä Karl Baumgartnerin juhlasarjaa.
kinoregina_admin | 10.12.2019 Elokuvallinen riemuvoitto Soy Cuba esittelee neljän eri tarinan avulla Kuuban sosiaaliset syy-seuraussuhteet vuoden 1959 vallankumoukseen. Rajattomalla budjetilla toteutettua hanketta kuvattiin vuosia, mutta se hyllytettiin melkein heti valmistumisensa jälkeen. 1990-luvulla elokuva palautettiin kadotettuna aarteena takaisin tietoisuuteen, minkä jälkeen se nopeasti lunasti paikkansa maailman elokuvan kaanonissa.
kinoregina_admin | 10.12.2019 ”Lupaus” on yksi eniten nähdyistä, mutta myös eniten keskusteluja herättäneistä uuden aallon elokuvista. Elokuvassa vastavihitty nuoripari ei voi saattaa avioliittoaan täytäntöön miehen tekemän siveysvalan takia. De Macedon ohjaama, käsikirjoittama, leikkaama ja tuottama elokuva sai ensi-iltansa Cannes’n elokuvajuhlien pääkilpasarjassa 1973.
kinoregina_admin | 10.12.2019 Maddinin toistaiseksi tuoreimmassa kokopitkässä lähestymistapa on erilainen, mutta rakkaus elokuvahistoriaan tallella. Yhteistyötä Johnsonin veljesten kanssa jatkava kokeellinen kollaasielokuva on mukailevinaan Hitchcockin Vertigoa kohtaus kohtaukselta. Kaikki elokuvan materiaali on poimittu San Franciscon alueella kuvatuista elokuvista ja tv-sarjoista.
kinoregina_admin | 10.12.2019 Janet Gaynor oli vastakohta 1920-luvun it-tytöille. Borzagen sielukkaissa elokuvissa ja yhdessä herkän Farrellin (Seitsemäs taivas, Kadun enkeli) kanssa hän tarjosi viattomia unelmia 1920-luvun kiihkoon kyllästyneelle yleisölle. Gaynor oli ensimmäinen parhaan naisnäyttelijän Oscar-palkinnon saaja, ja hän sai sen rooleistaan kolmessa eri elokuvassa (Auringonnousu, Seitsemäs taivas ja Kadun enkeli). Elokuvan visuaalisuudessa on vaikutteita saksalaisesta ekspressionismista, ja sen […]
Processing...
Thank you!Your subscription has been confirmed.You'll hear from us soon.
