Kuvataiteilija Eino Ruutsalo (1921–2001) oli 1960-luvulla myös kotimaisen elokuvan merkittävä uudistaja. Juhlistamme taiteilijan satavuotissyntymäpäivää viidellä hänen elokuviensa näytöksellä. Ruutsalo tuotti, käsikirjoitti, ohjasi ja kuvasi suurimman osan elokuvistaan itse. Paitsi pyrkimys oman näkemyksen tinkimättömään toteuttamiseen, häntä ohjasivat tähän työskentelytapaan myös taloudelliset realiteetit.

Sarjan elokuvissa kuullaan Eino Ruutsalosta väitelleen ja esityssarjan kuratoineen Marko Homen alustuksia. Home on myös toinen Ateneumissa parhaillaan nähtävän Eino Ruutsalon kokeellinen 1960-luku näyttelyn kuraattoreista.

Teemaan kuuluvat elokuvat

HETKIÄ YÖSSÄ (1961)

Stunder i natten

Hetkiä yössä poikkesi radikaalisti suomalaisen elokuvakerronnan entisistä ajattelutavoista ja perustui juonen sijaan kuvailmaisuun. Ruutsalon irtiotto kotimaisen elokuvan traditiosta oli avaus kohti eurooppalaista elokuvataidetta. Alkukuvina nähdään kuuron tytön ja pojan kävelyretken lyyrinen kuvaus Puhuvat kädet sekä modernin jazzin siivittämä Cervantesin klassikon päivitys Don Quijote.

Lue lisää

TUULINEN PÄIVÄ (1962)

Blåsig dag

Tuulinen päivä on kuvaus kadotetusta rakkaudesta, jonka vieraantumisen teemoissa voi nähdä yhtymäkohtia Antonionin ”yksinäisyyden trilogian” tunnelmiin. Alkukuvina nähdään kotimaisen kokeellisen elokuvan pioneeriteos, suoraan filmille maalaamalla ja raaputtamalla tehty Kineettisiä kuvia sekä modernia tanssia kuvanveistäjän työskentelyyn yhdistävä Romutaiteilija.

Lue lisää

VIHELTÄJÄT (1964)

Les siffleurs

Viheltäjät kertoo nuorista työtilaisuuksia kärkkyvistä näyttelijöistä, jotka ajelehtivat Pariisissa tavoittelemassa onneaan. Ranskalaisella näyttelijäkaartilla tehty elokuva seuraa sujuvasti Ranskan uuden aallon ja cinéma véritén viitoittamia polkuja. Alkukuvana nähdään Eino Ruutsalon ja Väinö Kirstinän käsikirjoitusyhteistyön tuloksena syntynyt lettristinen kollaasielokuva Ihmisen merkit.

Lue lisää

LAITURI (1965)

Bryggan

Laituri on Ruutsalon neljästä pitkästä näytelmäelokuvasta lähimpänä perinteistä juonielokuvaa. Se on satiirinen kertomus boheemikirjailijan luomisen tuskasta ja ihmissuhdesotkuista. Alkukuvana nähtävä Kinescope jäi Ruutsalon elokuvalliseksi testamentiksi ja kiteytykseksi hänelle keskeisestä teemasta: filmin ja kuvataiteen yhdistämisen loputtomista mahdollisuuksista.

Lue lisää

EINO RUUTSALON MAINOKSIA JA MATKAILUELOKUVIA (1960-72)

Ruutsalo rahoitti vapaat elokuvansa tekemällä mainos- ja tilauselokuvia ”avaimet käteen”-periaatteella. Kaupungin matkailuelokuvien ideakilpailun voittanut Sinisilmäinen Helsinki maalailee modernistista kuvaa merellisestä pääkaupungistamme. Suomen Matkailuliitolle tehdyssä elokuvassa Herra Adam käy Suomessa toimistorutiineihin kyllästynyt amerikkalainen liikemies kysyy tietokoneelta neuvoa stressiinsä ja saa kehotuksen lähteä Suomeen. Toisessa Suomen Matkailuliiton tilaamassa elokuvassa Finland ABC suomalaista elämänmuotoa esitellään nokkelasti aakkosittain. Alvar Aalto on esimerkki Ulkoministeriön tilaamista kulttuuridokumenteista.

Lue lisää