Hae
In English
Hae

G. W. PABST

G. W. PABST

Itävaltalainen Georg Wilhelm Pabst (1885–1967) oli yksi varhaisen eurooppalaisen elokuvan visionääreistä. Useissa maissa työskennelleen Pabstin ohjaukset erityisesti Saksassa mykkäkauden lopulla ja äänielokuvan varhaisina vuosina ovat psykologisesti syvällisine henkilökuvineen ja terävine yhteiskunnallisine kannanottoineen elokuvahistorian merkkiteoksia.

Sarja on toteutettu yhteistyössä Goethe-Institut Finnlandin kanssa.

Teemaan kuuluvat elokuvat

ILOTON KATU (1925)

Die freudlose Gasse/Den glädjelösa gatan

Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen Wien on jakautunut harvoihin rikkaisiin ja rutiköyhään enemmistöön. Kunnia ja moraali ovat koetuksella epätoivoisissa oloissa. Vasta uransa alussa oleva Greta Garbo ja jo tähteyteen noussut Asta Nielsen hehkuvat mestariteoksessa, jonka yhteiskunnallista näkemystä arvosteltiin aikoinaan liian realistiseksi suurelle yleisölle esitettäväksi.

Lue lisää

SIELUN SALAISUUS (1926)

Geheimnisse einer Seele

Werner Kraussin näyttelemä päähenkilö alkaa pelätä jotain kauheaa tapahtuvan ja uppoaa yhä syvemmälle kuvitelmiin, uniin ja veitsifobiaan. Pabst innostui Freudin ajatuksista liittyen unien tulkintaan ja ohjasi elokuvan, joka leikittelee kekseliäästi unen ja valveen, peilien ja symbolien sekä muistikuvien ja takaumien huuruisessa kehässä.

Lue lisää

VALLANKUMOUKSEN HORNANKATTILA (1927)

Die Liebe der Jeanne Ney

Eisensteinin ja Pudovkinin elokuvien menestyksestä rohkaistuneena Ufa-filmistudio päätti tuottaa elokuvaversion Ilja Ehrenburgin romantiikkaa, juonittelua ja kuohuvaa aikakautta kuvaavasta romaanista. Pabstin ohjaus- ja leikkaustyyli olivat kehittyneet huippuunsa. Kuten elokuvakriitikko J. Hoberman on todennut, elokuva yhdistelee menestyksekkäästi neuvostomontaasia, amerikkalaista toimintamelodraamaa ja saksalaista näyttämöllepanoa.

Lue lisää

PANDORA’S BOX (1929)

Die Büchse der Pandora

Pabst teki elämänsä löydön palkatessaan nuoren ja tuntemattoman Louise Brooksin elokuvansa pääosaan. Brooks hehkuu tarinassa kohtalokkaasta tanssijattaresta Lulusta, joka on yhtä aikaa viaton ja viettelevä. Vaikka aikalaiskritiikit eivät olleet suopeita, suuri yleisö ei elokuvaa löytänyt, ja sensorit lätkäisivät kieltojaan, lopputuloksena on saksalaisen mykkäelokuvan suuri klassikko.

Lue lisää

DIARY OF A LOST GIRL (1929)

Tagebuch einer Verlorenen

Pabst halusi jatkaa työskentelyä Louise Brooksin kanssa, ja ohjasi Pandoran jälkeen melodraaman nuoresta tytöstä, joka tulee raskaaksi ja lähetetään kasvatuslaitokseen. Karattuaan karuista oloista bordellissa työskentely tuntuu lähes taivaalliselta. Keskiluokkainen elämä nähdään jälleen kylmänä, häikäilemättömänä ja kaksinaismoralistisena, eikä tämäkään elokuva säästynyt sensuroijien kielloilta. From the holdings of the Friedrich-Wilhelm-Murnau-Stiftung (www.murnau-stiftung.de) in Wiesbaden.

Lue lisää

WESTFRONT 1918 (1930)

Pabstin siirtyminen mykkäelokuvasta äänielokuvan pariin tapahtui vahvalla sotaelokuvalla, joka on jäänyt suotta Länsirintamalta ei mitään uutta -Hollywood-tuotannon varjoon. Pabstin näkemyksessä sota on yksi seuraus korruptoituneesta porvarillisesta yhteiskunnasta. Elokuvan armoton realismi sai kertoman mukaan jopa 20 ihmistä pyörtymään ensi-illassa – ja natsit kieltämään elokuvan vain joitakin vuosia myöhemmin valtaan noustuaan.

Lue lisää

KERJÄLÄISOOPPERA (1931)

Die Dreigroschenoper/Tiggaroperan

Kerjäläisoopperan eli Kolmen pennin oopperan elokuvaversion käsikirjoitusta palkattiin tekemään itse Bertolt Brecht, mutta tuottajat halusivat mieluummin romantiikkaa ja juonivetoisuutta kuin kapitalismin vastaista kritiikkiä. Vaikka yhteiskuntakriittiset äänensävyt saivatkin väistyä, syntyi Pabstin ohjauksessa kuitenkin varhaisen äänielokuvan muistettava helmi.

Lue lisää

COMRADESHIP (1931)

Kameradschaft

Ranskan ja Saksan rajalla tapahtunut historian pahimpiin kaivosonnettomuuksiin lukeutuva murhenäytelmä antoi mahdollisuuden tuoda valkokankaille toveruuden, rauhan ja kansojen välisen ystävyyden teemat. Kuvissa tavoiteltiin tarkkaa realismia ja äänityksessä käytettiin Pabstin itse luomaa tapaa, jolla kameralle saatiin lisättyä liikkumavaraa. Tuloksena on vakuuttava ekspressionismin ja realismin yhdistelmä.

Lue lisää

Teeman seuraavat näytökset

Teemat

ELIA SULEIMAN

01.10.–24.10.

ELOKUVA JA PSYYKE: HÄPEÄ JA HUUMORI

19.11.–28.11.

ELOKUVAN HISTORIA: KOTIMAISEN ELOKUVAN HISTORIA

29.10.–03.12.

ELOKUVIEN MILANO

30.09.–04.02.

ESPANJAN SISÄLLISSOTA 90 VUOTTA

16.10.–16.10.

FRIEDRICH WILHELM MURNAU

30.10.–18.12.

HELMIÄ ELOKUVA-ARKISTOSTA

02.12.–19.12.

INGRID BERGMAN

30.09.–05.12.

KAIPAUKSELLA MUISTAEN: SATU LAAKSOSEN MUISTOSARJA

02.10.–31.01.

KEN RUSSELL

08.10.–09.01.

KLAUS HÄRÖ

14.10.–20.01.

NISKAVUORI 90 VUOTTA

01.10.–24.10.

OHJAAJAKLUBI SYKSY 2026

14.10.–13.01.

OHUKAINEN JA PAKSUKAINEN: LYHYTELOKUVAN MESTARIT

18.10.–15.11.

PEIKKOJA, PRINSESSOJA JA PUHUVIA PEHMOLELUJA: SUOMALAINEN SATUELOKUVA

29.11.–31.01.

PUNK 50 VUOTTA

25.10.–29.01.

ROB REINER

12.12.–04.02.

ROMANIAN ENSIMMÄINEN AALTO

09.12.–04.02.

RYŪSUKE HAMAGUCHI

17.12.–03.02.

SUSAN SARANDON

01.10.–29.11.

TRILOGIATAIVAS: RINGU

31.10.–31.10.

TYÖN ÄÄNET

13.10.–23.10.
Processing...
Thank you! Your subscription has been confirmed. You'll hear from us soon.
ErrorHere