Lehmuskallion 50-vuotinen ura käsittää sarjan lyhytelokuvia sekä yli 20 pitkää elokuvaa, joista yli puolet on syntynyt yhteistyössä Anastasia Lapsuin kanssa ja joista yli puolet on luokiteltavissa dokumenttielokuviksi. Itseoppineesta valo- ja elokuvaajasta on vuosikymmenten mittaan kehkeytynyt kansainvälisesti tunnustettu tekijä ja taiteilija, joka on pystynyt kulkemaan omaa tietään kaikkien valtavirtojen ulkopuolella, toteuttamaan persoonallista näkemystään markkinatalouden ja kollektiivisen työn ehtojen vallitessa.

Teemaan kuuluvat elokuvat

SEITSEMÄN LAULUA TUNDRALTA (2000)

Sju sånger från tundran

Ensimmäinen nenetsinkielinen näytelmäelokuva rakentuu seitsemästä episodista, jotka kaikki pohjautuvat Anastasia Lapsuin suvun tai tuttavaperheiden todellisuuteen tsaarin ajalta sosialismin ja stalinismin kaudelle. Hillityn runollisessa tyylilajissa elokuva muuntelee jälleen teemaa kahden kulttuurin yhteentörmäyksestä, vähemmistön alistamisesta voimapolitiikan ja ideologian keinoin.

Lue lisää

MARKKU LEHMUSKALLIO -SEMINAARI ()

KAVI ja Kino Regina juhlistavat 85 vuotta täyttävää Markku Lehmuskalliota juhlaseminaarilla ja esityssarjalla. Juhlaseminaariin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lue lisää

KORPINPOLSKA (1980)

Korpens polska

Lehmuskallion ensimmäinen pitkä elokuva Korpinpolska syntyi suoraan lyhytelokuvien aineistosta ja tematiikasta, pohjoisten metsien kuvista ja äänistä, joihin ihminen ja ihmisen tuhoava panos vähitellen kytkeytyvät. Syrjäisen pientilan luonnonläheinen elämänmuoto ei kestä virkavallan ja metsäteollisuuden puristuksessa.

Lue lisää

SININEN IMETTÄJÄ (1985)

Den blå amman

Ihmisen ja taiteen suhdetta pohtiva elokuva valmistui yhteistyössä kainuulaisen taiteilijan Niilo Hyttisen kanssa. Hyttinen myös esittää pääosan taiteilijana, jonka ulkopuolisuutta karussa ympäristössä kuvastaa hänen kuuromykkyytensä ja persoonallisuuden jakautuminen kolmeen hahmoon. ”Taide merkitsee niin vähän ihmisten maailmassa”, hän kokee, mutta panee itsensä täysin likoon taiteensa puolesta.

Lue lisää

MINÄ OLEN I (1992)

Minä olen I

Lehmuskallio tutustui inuiittien ja muiden eskimoiden taiteeseen, josta tuli aihe kaksiosaiseen, kahden kokoillan elokuvan mittaiseen dokumenttiin. Minä olen kytkeytyy sekä edeltävien fiktioelokuvien että tulevien dokumenttielokuvien tematiikkaan, jatkuvaan tutkimusmatkaan pohjoisten vähemmistökansojen kulttuuriin. Elokuvan ensimmäinen osa käsittelee arktisten kansojen taiteen historiaa, toinen osa niiden nykytaidetta.

Lue lisää

MINÄ OLEN II (1992)

Minä olen II

Lehmuskallio tutustui inuiittien ja muiden eskimoiden taiteeseen, josta tuli aihe kaksiosaiseen, kahden kokoillan elokuvan mittaiseen dokumenttiin. Minä olen kytkeytyy sekä edeltävien fiktioelokuvien että tulevien dokumenttielokuvien tematiikkaan, jatkuvaan tutkimusmatkaan pohjoisten vähemmistökansojen kulttuuriin. Elokuvan ensimmäinen osa käsittelee arktisten kansojen taiteen historiaa, toinen osa niiden nykytaidetta.

Lue lisää

INUKSUK (1988)

Yhteistyö Hyttisen kanssa ja pohdinta taiteen funktiosta jatkui Lehmuskallion seuraavassa elokuvassa, joka porautuu Kanadan inuiittien eli eskimoiden vähemmistökulttuuriin ulkopuolisen tutkijan kokemusten kautta. Hän joutuu kohtaamaan kulttuurien ristiriidan, tutkimusryhmän keskinäiset ristiriidat ja lopulta omat sisäiset ristiriitansa mielipuolisuuden partaalle asti.

Lue lisää

PORON HAHMOSSA PITKIN TAIVAANKAARTA… (1993)

Jatkona tutkimusmatkalleen pohjoisten kansojen taiteeseen Lehmuskallio ohjasi niin sanotun ”nenetsitrilogian” yhteistyössä vaimonsa Anastasia Lapsuin kanssa. Trilogian ensimmäisessä osassa kuvataan valtiontilan poropaimenten elämää Neuvostoliitossa. Elokuvan runko rakentuu kansanrunoudesta ja -lauluista, jotka ovat Lapsuin ja tämän äitinsä esittämiä.

Lue lisää

KADOTETTU PARATIISI (1994)

Det förlorade paradiset

Nenetsitrilogian toisessa osassa rinnastuvat itsellisten nenetsipaimentolaisten ja Kanadan peuransyöjäintiaanien olosuhteet. Nimessä viitataan koko trilogiaa yhdistävän ”kadotetun paratiisin” teemaan, keskiössä perinteisen elämäntavan ja uuden ajan kohtaaminen sekä ristiriita vähemmistökulttuurin ja valtakulttuurin välillä.

Lue lisää

JÄÄHYVÄISTEN KRONIKKA (1995)

Trilogian päätösosassa kerrotaan kyliin muuttaneiden nenetsien kohtalosta. Nimensä mukaisesti menetysten ja jäähyväisten elokuva, jossa Lehmuskallio ja Lapsui keskittyvät nenetsien kokeman yhteiskunnallisen ja henkisen murroksen kuvaukseen Nydan kylän ja sen asukkaiden kohtalon kautta.

Lue lisää

ANNA + UHRI – ELOKUVA METSÄSTÄ (1997)

Nenetsitrilogian jälkeen Lehmuskallion ja Lapsuin tutkimusmatka suuntautui Länsi-Siperian kahden muun alkuperäiskansan, nganasanien ja selkupien pariin. Edellisen matkan tulos oli Anna, entisen opettajan ja puoluevirkailijan elämäntarina. Jälkimmäinen aihe kehkeytyi elokuvaksi Uhri – elokuva metsästä, joka yhden perheen kautta tutkii selkup-kansan suhdetta metsään ja katoavaan kansanperinteeseen.

Lue lisää

ELÄMÄN ÄIDIT (2002)

Uuden vuosikymmenen mittaan Lehmuskallio ja Lapsui palasivat pohjoisten kansojen pariin ja syventäviin kuvauksiin nenetsien, tsuktsien ja saamelaisten kohtaloista. Elämän äidit jatkaa Kadotetun paratiisin nenetsiperheen tarinaa ja keskittyy perheen naisten uuteen elämäntilanteeseen.

Lue lisää

JUMALAN MORSIAN (2003)

Den sjunde himlens brud

Anastasia Lapsui käsikirjoitti Jumalan morsiamen omien lapsuudenkokemuksien pohjalta. Siperian tundralle, Jamalin niemimaalle sijoittuva tosipohjainen fiktioelokuva kääntää esiin kipeän intiimin puolen tarinassa sokeutuneesta tytöstä ja perinteistä tabua loukanneesta nenetsivanhuksesta.

Lue lisää

FATA MORGANA (2004)

Fata Morgana on Siperian itäisimmässä kolkassa asuvan tsuktsi-kansan tarina, joka kerrotaan Pietarissa toimivan opettajan muistojen ja muiden haastattelujen, vanhojen dokumenttielokuvien ja valokuvien, taideteosten kuten myös Katarina Lillqvistin nukkeanimaation keinoin. Jälleen kantava teema on pienen alkuperäiskansan taistelu perinteidensä, uskomustensa, kielensä ja koko olemassaolonsa puolesta.

Lue lisää

TSAMO (2015)

Aikana kun Alaska ja Suomi kuuluivat molemmat Venäjän keisarikuntaan, Alaskalla oli myös suomalaisia kuvernöörejä. Kuvernöörin veli ostaa perheelleen 1860-luvulla Tsamon, pienen alaskalaisen tytön. Suomessa Ainaksi ristitty tyttö menee kouluun, mutta alkuperäisväestön tunnukset ovat täällä ongelmallisia.

Lue lisää

SKIERRI – VAIVAISKOIVUJEN MAA (1982)

Skierri - dvärgbjörkarnas land

Skierri – vaivaiskoivujen maa jatkaa samaa pohdintaa ihmisen ja luonnon suhteesta, kahden kulttuurin yhteentörmäyksestä sijoitettuna saamelaisten elämänpiiriin. Ennen kuvauksia Lehmuskallio eli ja työskenteli vuoden ajan saamelaisten parissa ja pystyi elokuvassaan luomaan sisäistyneen vision heidän elämänmuodostaan, sen perinteistä ja uhista.

Lue lisää

YKSITOISTA IHMISEN KUVAA (2012)

Dokumentti esittää kalliomaalausten avulla ennen kirjotettua historiaa eläneiden taiteilijoiden maailmankuvaa ja ajattelua. Toki muitakin jälkiä ihmisestä voi löytää kaikkialta: luunsirut, työkalut, aseet, raaputukset kallioissa, kuvat, rauniot, temppelit ja kaupungit ovat maapallon kirjoittamaton historia.

Lue lisää

MAAN MUISTI (2009)

Maan muisti tarkastelee maatamme jääkaudesta nykypäivään. Ennen kirjoitettua historiaa voidaan lukea ihmisten jättämistä merkeistä, rakennelmista ja haudoista. Menneisyyden tulkinnat muuttuvat koko ajan. Tarkastelemme esi-isiemme merkkejä oman kulttuurimme ja maailmankuvamme kautta. Elokuva on tekijöittensä oma tulkinta kaikesta tästä.

Lue lisää

ANERCA – ELÄMÄN HENGITYS (2020)

Elämä hengittää ja sitä on kahdenlaista: toinen pitää yllä elämää, toinen ilmaisee olemassaoloa. Arktisen alueen ihmisen maailma saa Johannes ja Markku Lehmuskallion elokuvakertomuksessa tuekseen musiikin, tanssin ja performanssin.

Lue lisää