Pasolinin läpimurtokäsikirjoitusten toteuttaja, Tomas Milianin löytäjä, Claudia Cardinalen suosikkityötoveri, ennätykselliset viisitoista yhteistyötä Ennio Morriconen kanssa tehnyt ohjaaja… Mauro Bolognini (1922–2001) on kulttuurihistorian katveessa
vaaniva jättiläinen, jonka lokerointia uhmaava ura kokoaa yhteen italialaisen elokuvan kultaisimmat langat.

Teemaan kuuluvat elokuvat

MUSKETTISOTURIEN MIEKKA (1954)

Cavalieri della regina, I/Musketörernas svärd

Alexandre Dumas vanhemman musketööriklassikon runsaslukuisista filmatisoinneista unohdetuimpia: transatlanttisin voimin syntynyt yhteistuotanto, joka jatkoi elämäänsä Yhdysvalloissa TV-sarjana ja Euroopassa kuusiosaisena teatterielokuvana. Harvinaisen pop-herkun pääohjaajaksi kreditoitu Bolognini väitti sittemmin työskennelleensä teoksessa ainoastaan roolittajana ja kuvauspaikkojen metsästäjänä.

Lue lisää

ROOMAN AURINGON ALLA (1955)

Gli Innamorati/Under Roms sol

Rooman duunarikorttelit kuplivat iloisesti kuin samppanja neorealismin vaaleanpunaisimmassa lasissa, kun mekaanikot, ravintoloitsijat ja mainosmannekiinit heittäytyvät välimerellisten tunteiden vietäviksi. Bologninin neljäs ohjaustyö breikkasi Cannesissa ja nosti myös lemmenkipeää parturia näytelleen Nino Manfredin yleiseen tietoisuuteen.

Lue lisää

ROHKEA YÖ (1959)

La notte brava/Den hårda natten

Ennen omaa ohjaajanuraansa Pier Paolo Pasolini teki vuosina 1957–60 kaikkiaan viisi käsikirjoitusta Bologninille. Rohkeassa yössä Pasolini adaptoi vapaalla kädellä kohua herättänyttä esikoisromaaniaan ”Ragazzi di vita”. Puolen vuorokauden sisään tiivistetty, arkisen päämäärätön pikkurikollisten ja ryysyköyhälistön kuvaus tarjosi muiden ansioidensa ohella Tomas Milianille tilaisuuden ensimmäiseen valkokangasrooliinsa.

Lue lisää

KAUNIS ANTONIO (1960)

Il bell' Antonio/Den vacre Antonio

Locarnon Kultaisen leopardin kopannut Kaunis Antonio on tragedia katolisen kaksinaismoraalin aiheuttamasta miehisestä kyvyttömyydestä. Sisilialaisyhteisössä leimahtaa skandaali, kun käy ilmi, ettei aviomies (Mastroianni) ole vuoden kestäneen liittonsa aikana kertaakaan kajonnut perijätärmorsioonsa (Cardinale). Pasolinin käsikirjoitus päivittää Vitaliano Brancantin fasismia kritisoineen romaanin tapahtumat 1950-luvulle.

Lue lisää

SYNTINEN PÄIVÄ (1960)

La giornata balorda/Den syndfulla dagen

Vuokraslummin pyykkinaruviidakosta yläluokan hiekkarantaleikkeihin ponnistava proleodysseia, jossa nuori hulttioisä (Jean Sorel) lähtee hankkimaan tuohta naapurin kanssa polkaisemansa lapsen ristiäisiin. Italian sensuuri pillastui kaikelle luokkatietoisuudelle ja sukupuolimoraalille pitkät haistattaneen näkemyksen edessä, ja Bolognini, Pasolini sekä Alberto Moravia olivat vähällä joutua oikeuteen.

Lue lisää

ILOTALO (1960)

La viaccia/Bordellen

Bologninin elokuvat piirtävät vihlovan kokonaiskuvan luokkaerojen maailmasta, jossa ihmiset kykenevät kommunikoimaan ainoastaan prostituution eri muotojen välityksellä. Mario Pratesin alkuperäisromaanin nimi ”La viaccia” viittaa sukutilaan, mutta filmatisoinnin suomenkielinen nimi Ilotalo on oireellisempi. Claudia Cardinale ja Jean-Paul Belmondo antavat uuden aallon kasvot vanhalle tarinalle rahasta ja kiintymyksenkaipuusta.

Lue lisää

INTOHIMO (1961)

Senilità

Tuuli puhaltaa Triesten rantabulevardeilla kuin sydänten autiomaassa tässä Italo Svevo -filmatisoinnissa, jossa siskonsa kanssa asuva 40-vuotias neitsyt (Anthony Franciosa) hullaantuu työläiskorttelien ilotyttöön (Claudia Cardinale). Todellisuuden ja luokkarealiteettien kieltäminen johtavat nöyryytyksen syöksykierteeseen ja hiljaiseen tukahtumiseen: ”Rakkaus ei ole älykköjä varten”, kuuluu elokuvan motto.

Lue lisää

NUKET (1965)

Le bambole/Dockorna

1960-luvun puolivälissä Bolognini keskittyi luomaan nasevia pienoisnäkyjä muodissa olleisiin usean ohjaajan episodielokuviin. Nuket tuo yhteen neljä yksikköä tähtiä ja huipputekijöitä, eri jaksoja niputtavat toisiinsa vain Armando Trovajolin sävelet sekä kertomukset seksuaalisesti aktiivisista naisista. Omassa osuudessaan Bolognini päivittää ”Decameronea” nykyajan kiimaisen hotelliarjen keskelle.

Lue lisää

MUSTA LESKI (1976)

L'Eredità Ferramonti/Svarta änkan

Dominique Sanda voitti Cannesin näyttelijäkilvan roolistaan hennon kaurismaisena syöjättärenä, joka makaa läpi toraisan leipomoperheen miehet päästäkseen käsiksi isän (Anthony Quinn) perintöön. Gaetano Carlo Chellin romaaniin perustuva Musta leski tiivistää Bologninin 1970-luvun tunnuspiirteet ja vahvuudet: huolellinen epookkikuvaus, täyteläiset näyttelijäsuoritukset, Morriconen musiikki.

Lue lisää

ISABELLE HUPPERTIN KAMELIANAINEN (1981)

La storia vera della signora dalle camelie

Sekä vanhempi että nuorempi Dumas harhailevat henkilöhahmoina elokuvassa, joka kertoo ”Kamelianaisen” esikuvan – pariisilaiskurtisaani Marie Duplessisin – lohduttoman tarinan. Bologninin tutkimusmatkat köyhälistön kurjuuteen sekä yläluokan melankoliaan saavuttavat huipentumansa romantiikan aikakauden haamunäyssä, jossa tuberkuloosi tekee oikeasti kipeää.

Lue lisää