Mikko Niskanen (1929-1990) oli jo eläessään legenda, joka ei unohtanut korostaa taiteilijuutta ja elokuvien tekoa elämän ja kuoleman kysymyksenä. Yhtä antaumuksellisesti hän uppoutui näyttelijänä ”vaikeisiin rooleihin”, joissa yhtyivät paatos, elämä ja taide. Niskasen tuotanto voidaan jaksottaa vuosikymmenten mukaan 1960-luvun ”sotatrilogiaan” ja ”nuorisotrilogiaan”, 1970-luvun maaseutukuvauksiin – joista Kahdeksan surmanluotia esitettiin Kino Reginan kesäsarjassa – ja 1980-luvun synteesin maaseutu- ja nuorisoteemoista.

Teemaan kuuluvat elokuvat

POJAT (1962)

Grabbarna

Paavo Rintalan romaaniin pohjautuvassa elokuvassa poikajoukko kohtaa Oulun sodanaikaisissa tunnelmissa kaupunkiin majoittuneen saksalaisen sotilasosaston. Sotainnostus vaihtuu vähitellen toisenlaiseen ilmapiiriin Niskasen kypsässä esikoisohjauksessa. 17-vuotias Vesa-Matti Loiri palkittiin roolistaan nuoren näyttelijän Jussi-kunniakirjalla ja Niskanen ohjaaja-Jussilla. Näytös on omistettu Vesa-Matti Loirin muistolle. Elokuvan alustaa KAVIin ohjemistosuunnittelija Otto Kylmälä.

Lue lisää

SISSIT (1963)

Stridspatrull

Paavo Rintalan romaanikäsikirjoituksen pohjalta ohjattu Sissit jatkoi Pojista alkanutta Niskasen ja Rintalan yhteistyötä. Pääosin takaumien kautta kerrotussa elokuvassa kaukopartiomiehet muistelevat sodan aikaisia reissujaan. Jussi-palkitussa ohjauksessa esille nousevat hengelliset ristiriidat, suhde lottiin ja mielenterveys.

Lue lisää

HOPEAA RAJAN TAKAA (1963)

Silver bortom gränsen

Välirauhan aikaan sijoittuvassa Niskasen kolmannessa elokuvassa karjalaisnuorukaiset ovat päättäneet noutaa rajan taakse jääneet perhehopeat. ”Niskanen ja kumppanit osoittavat, että Itä-Suomen kesäisissä metsissä osataan mennä aivan yhtä lujaa kuin Hollywoodin maastossa”, kirjoitettiin aikalaisarviossa. Pääosissa nähdään tulevat elokuvaohjaajat Jaakko Pakkasvirta, Veikko Kerttula ja Pertti Pasanen.

Lue lisää

LAPUALAISMORSIAN (1967)

Lappobruden/Girl of Finland

Nuorison ja yhteiskunnan ristiriidoista kertoi Jörn Donnerin tuottama Lapualaismorsian, jossa kamera vietiin myrskyn keskelle: 1960-luvun Ylioppilasteatteriin. Ystävykset Liisa (Halkola), Tenu (Wallasvaara) ja Lulu (Oksanen) väittelevät maailmankatsomuksellisista asioista, ja tuska väestönkasvusta konkretisoituu Tenun tultua raskaaksi. Elokuva sisältää dokumentaarista ainesta Lapualaisoopperan harjoituksista.

Lue lisää

KÄPY SELÄN ALLA (1966)

En kotte under ryggen

Niskasen nuorisokuvauksen järisyttävän hienoja kohtauksia on muisteltu sukupolvesta toiseen. Neljän kaupunkilaisnuoren kesäisestä telttaretkestä kertova elokuva on yksi suomalaisen elokuvahistorian merkkipaaluista ja se kuvaa terävästi aikansa nuorison asenteita. Suomalainen uuden aallon elokuva merkitsi käännekohtaa ja toi eurooppalaisen tuulahduksen kotimaiseen elokuvakulttuuriin.

Lue lisää

ELOKUVA JALOSTAVASTA RAKKAUDESTA (1967)

En film om förädlande kärlek

Edvard Radzinskin näytelmään perustuva kertomus tarttuu kriittisesti erään neuvostoliittolaisen elokuvatuotannon vaikeuksiin. Neuvostoliitossa elokuvakoulutuksensa saanut Mikko Niskanen tiesi, mitä järjestelmän hampaisiin joutuminen saattoi merkitä. Hän ei epäröinyt tuoda sitä näkyville Yleisradion omassa tuotannossa vuonna 1967.

Lue lisää

AJOLÄHTÖ (1982)

Rivstart

Armeija on käyty ja jostakin on leipä hankittava. Keskisuomalaisilla kouluttamattomilla nuorukaisilla vaihtoehtoja ovat lähinnä Norja, Ruotsi ja Suomen etelä. Kaverukset valitsevat lopulta omat polkunsa: Juuso työskentelee ja rällästää Norjassa, Pyry päätyy maatalouskouluun, mutta kaikkein vaikeinta on Latella. 1980-luvun nuorison tuntoja kuvannut elokuva toi Niskaselle kuudennen ohjaaja-Jussin.

Lue lisää

MONA JA PALAVAN RAKKAUDEN AIKA (1983)

Mona – den brinnande kärlekens tid

Kirjailijana sittemmin tunnettu Anna-Leena Härkönen esittää vanhempiensa ongelmista kärsivää nuorta. Herätyskokouksessa kaikki muuttuu, ja Mona löytää palavan rakkauden ohella palavan uskon. Mona yhdistää suomalaisessa elokuvassa verrattain harvinaiset teemat: nuorison ja uskonnollisuuden. Lisäksi se on kertomus sisäisestä kamppailusta, avioeroperheestä, nuorison keskinäisistä suhteista ja rakastumisesta.

Lue lisää

ELÄMÄN VONKAMIES (1986)

Stockflottarliv

Kalle Päätalon sekä kooltaan että suosioltaan massiivisen Iijoki-sarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin perustuvassa tarinassa eletään 1920- ja 1930-lukuja Iijoen rantamilla. Kirjailijan vanhemmat rakentavat kotitalon ja aikaa vietetään tukkityömailla, joissa sekä isä että poika ansaitsevat leipäänsä. Niskasen puolidokumentaarinen ohjaus ja elävät henkilöhahmot värittävät kansankuvausta.

Lue lisää